VELKAKRIISI
Tommi Melender, 18:03Salkunhoitajan rajut kommentit: Syriza suistaa Kreikan vararikkoon
Kreikka on ajautumassa maksukyvyttömäksi, mutta tuskin silti ulos euroalueesta.
Näin arvioi norjalaisen varainhoitoyhtiö Skagenin salkunhoitaja Torgeir Høien markkinakatsauksessaan.
Skagenin Tellus-rahasto on käynyt kauppaa Kreikan valtionlainoilla, mutta luopui niistä lopullisesti marraskuussa. Syynä oli epäluottamus parlamenttivaalit voittaneeseen ja päähallituspuolueeksi nousseeseen vasemmistolaiseen Syrizaan.
”Vaalitulos johti pelättyäkin huonompiin seurauksiin, kun Syrizan radikaalit liittoutuivat hourupäisten oikeistopopulistien kanssa”, Høien kirjoittaa.
Hän tähdentää, että Kreikan suurin ongelma ei ole enää julkinen velka, vaan talouden pysähtyneisyys. Syrizan interventionistinen talousohjelma muistuttaa Andreas Papandreoun Pasok-puolueen 1980-luvun alussa omaksumia tuhoisia oppeja.
”Kreikan elinkeinoelämä on jo kovassa paineessa ja vaarassa romahtaa veronkorotusten, tuhlailevien julkisten menojen ja tiukentuvan sääntelyn painolastin alle.”
Høien uskookin Syrizan ajavan Kreikan talouden uuteen taantumaan.
Vielä viime vuonna eläteltiin kasvutoiveita, ja valtionlainojen korot liikkuivat neljässä prosentissa. Toisin sanoen velanhoitomenot olivat samaa tasoa Irlannin kanssa ja matalampia kuin Italiassa ja Portugalissa.
”Velanhoitomenot olisivat alentuneet edelleen tänä vuonna ja painuneet kohti Ranskan tasoa, mutta asetelmat muuttuivat, kun talouden elpyminen pysähtyi.”
EU-maiden lainat kirjataan alas?
Høien pitää varsin todennäköisenä, että Kreikka ei lähitulevaisuudessa enää pysty hoitamaan velkojaan. Valtion kirstut tyhjenevät näillä näkymin heinäkuun loppupuolella.
Suurin osa, eli 60 prosenttia, Kreikan veloista koostuu EU-maiden kahdenvälisistä lainoista ja EU:n rahoitusvakautusvälineen kautta maksetuista lainoista. Høien ennustaa, että ne joudutaan kirjaamaan alas. IMF:n lainat muodostavat velkapotista 10 prosenttia, eikä Høien usko Kreikan laiminlyövän niitä. EKP:n osuus on kuusi prosenttia, ja niissä lainoissa voidaan nähdä maksuviivästyksiä.
Yksityissijoittajien osuudet eivät ole prosenteissa suuria. Heille on luvassa karvaat tappiot.
Maksukyvyttömäksi ajautuminen ei Høienin mukaan väistämättä merkitse Kreikan eroa eurosta. Jos EKP on valmis myöntämään Kreikan keskuspankille hätärahoitusta ja hyväksymään mittavat epätasapainot Kreikan pankkien välisessä maksujärjestelmässä, helleenit voivat pysyä mukana yhteisvaluutassa.
Tavalliset kreikkalaiset eivät halua eurosta pois, ja todennäköisesti he jatkaisivat mahdollisen rahaliitosta eroamisen jälkeenkin eurojen käyttöä, aivan kuten monet muutkin yhteisvaluuttaan kuulumattomat eteläisen Euroopan asukkaat.
”Kreikan maksukyvyttömyys aiheuttaisi lyhyellä tähtäimellä heiluntaa markkinoilla, mutta sen nettovaikutukset euroalueelle muodostuisivat positiivisiksi, ainakin pitkän ajan kuluessa.”
Stoppi populismin nousulle?
Høien arvelee, että Kreikan varoittava esimerkki ajaa Espanjaa ja Italiaa uudistamaan talouksiaan liberaalimpaan suuntaan ja syö niissä vaikuttavien populististen liikkeiden, Podemosin ja Viiden tähden liikkeen, kannatusta.
Niille, jotka pelkäävät Portugalin ajautuvan seuraavaksi kurimukseen, Høien tarjoilee rauhoittavia sanoja: rakenteelliset uudistukset ovat edenneet siellä selvästi ripeämmin kuin Kreikassa.
”Myös Ranska voisi hyötyä välillisesti Kreikan ahdingosta, mikäli se kaventaisi Marine Le Penin kannatuspohjaa. Taloudellisen järjen paluu Ranskaan voisi olla suurin myönteinen poliittinen seuraus Syrizan tuhoisasta politiikasta.”
Høien näkee rohkaisevia merkkejä Kreikassakin. Viimeaikaiset gallupit kertovat Syrizan kannatuksen laskusta.
