Kiinalaistutkijat kertovat kehittäneensä mullistavan akkuteknologian
Uusi akku on halpa, ympäristöystävällinen, pienikokoinen ja paljon nykyisiä akkuja tehokkaampi, sanovat kiinalaisen instituutin tutkijat.
Kuva: Ian Langsdon / EPA
Kiinassa toimiva Shenzhen Institutes of Advanced Technology (SIAT) kertoo, että sen tutkijat ovat onnistuneet kehittämään teknologian, joka on pitkä edistysaskel niin kannettavan elektroniikan kuin sähköautojenkin yleistymiselle.
Kyseessä on uudenaikainen alumiini-grafiitti-duaali-ioniakku (AGDIB). Sen elektrodimateraali koostuu vain alumiinista ja grafiitista. Elektrolyyttinä käytetään litiumsuolaa ja karbonaattiliuosta.
Instituutin tiedotteen mukaan AGDIB-akku on selvästi kevyempi ja halvempi kuin yleisesti käytössä olevat litiumioniakut. Lisäksi sen energiatiheys on suurempi, eli siihen saadaan varastoitua enemmän sähköä.
Tutkijoiden mukaan AGDIB-akun valmistaminen maksaa noin puolet litiumioniakun hinnasta. AGDIB-akkujen hävittäminen on lisäksi vähemmän hankalaa, sillä litiumioniakuissa käytetään runsaasti myrkyllisiä aineita.
AGDIB-akun energiatiheydeksi mainitaan 560 wattituntia litrassa, joka lyö laudalta nykyiset akut. Esimerkiksi huipputehokkaaksi mainitun luksusauto Tesla Model S:n akun energiatiheys on "vain" 350 Wh/L.
Suuri energiatiheys parantaa esimerkiksi autojen ajomatkaa. 500 kiloa painava AGDIB-akku kyydittää tutkijoiden mukaan sähköautoa noin 550 kilometriä yhdellä latauksella. Suuri energiatiheys mahdollistaa myös akun koon pienentämisen.
SIAT-instituutti kertoo, että akkumalli on muunnettavissa moniin eri käyttötarkoituksiin kannettavista sähkölaitteista autoihin, samoin kuin hyödynnettäväksi uusiutuvan energian tuotannossa.
Nykyiset akut ovat painavia ja kalliiita, ja niihin ei saada ladattua tarpeeseen nähden riittävästi virtaa. Tämä on sähköauton yleistymisen suurin este. Lukuisat yhtiöt ja tutkimuslaitokset painiskelevat ongelman ratkaisemiseksi.
Konecranes uskoo edelleen fuusioon amerikkalaisen Terexin kanssa
Ennen kuin Terexin sopimus Konecranesin kanssa on päätetty, Terex ei saa tehdä sopimusta kiinalaisen ostajaehdokkaan kanssa, Konecranes sanoo.
Kuva: Konecranes
Nostolaiteyhtiö Konecranes uskoo edelleen yhdistymisen mahdollisuuteen amerikkalaisen Terexin kanssa, vaikka kiinalainen Zoomlion on tehnyt Terexistä korkean ostotarjouksen, Konecranes tiedottaa.
Konecranes ja Terex ilmoittivat viime vuoden elokuussa yhdistyvänsä maailmanluokan nostokone- ja lastinkäsittely-yhtiöksi. Kyseessä ei olisi yrityskauppa, vaan osakevaihto.
Tammikuussa kiinalainen Zoomlion-yhtiön kerrottiin tehneen kilpailevan tarjouksen amerikkalaisyhtiöstä, ja Konecranes ja Terex jäädyttivät fuusiosuunnitelman.
Nyt Zoomlion on tarjoutunut ostamaan käteisellä Terexin hintaan 31 dollaria per osake, Konecranes kertoo. Ehdotus on ehdollinen muun muassa viranomaishyväksynnöille Yhdysvalloissa ja Kiinassa sekä Zoomlionin osakkeenomistajien hyväksynnälle.
Terex neuvottelee Zoomlionin kanssa, mutta ei ole muuttanut kantaansa yhdistymisestä Konecranesin kanssa. Ennen kuin Terexin sopimus Konecranesin kanssa on päätetty, Terex ei saa tehdä sopimusta Zoomlionin kanssa, Konecranes sanoo.
Konecranes on edelleen vakuuttunut, että tasavertaisten yhtiöiden yhdistyminen Terexin kanssa on erittäin houkutteleva mahdollisuus molemmille yhtiöille ja niiden osakkeenomistajille, yhtiö sanoo.
Parin miljardin euron liikevaihtoa pyörittävän Konecranesin omistajat saisivat uudesta yhtiöstä 40 prosenttia. Terexin liikevaihto on noin kuusi miljardia euroa, ja sen omistajat olisivat saaneet yhdistymisessä 60 prosentin osuuden.
Analyysi: Konecranes törmäsi kiinalaiseen muuriin – Terex-fuusion kariutuminen lähellä
Suomalaisen Konecranesin ja amerikkalaisen Terexin yhdistyminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä. Firmojen yhdistyminen on ollut jo pitkään puolittain jäissä, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Jari Järvinen.
Kuva: Konecranes
Konecranesin ja Terexin fuusion kaatuminen näyttää jopa todennäköiseltä. Kolmanneksi pyöräksi kauppaan tullut kiinalaisyhtiö uhkaa laittaa jatkokertomukselle pisteen.
Suomalainen Konecranes ja amerikkalainen Terex ilmoittivat viime vuoden elokuussa yhdistyvänsä maailmanluokan nostokone- ja lastinkäsittely-yhtiöksi. Kyseessä ei olisi yrityskauppa, vaan osakevaihto.
Parin miljardin euron liikevaihtoa pyörittävän Konecranesin omistajat saisivat uudesta yhtiöstä 40 prosenttia. Terexin liikevaihto on noin kuusi miljardia euroa, ja sen omistajat olisivat siis saanet 60 prosentin siivun. Pääkonttori olisi tulossa Suomeen.
Alkoi fuusion valmistelu ja synergioiden eli yhdistymishyötyjen haku. Kaikki näytti hyvältä: uusi yhtiö saisi monenlaisia etuja, ja tuoretta voimaa hyytyvillä markkinoilla. Päällekkäisyyksiä ei olisi liikaa, mutta silti saneerauksilla saataisiin kasaan entistä voimakkaampi firma.
Tulos paranisi reilusti, ja omistajat kiittäisivät.
Kiinalaiset yllättivät
Mutta tammikuussa tuli kylmää vettä niskaan. Kiinalaisen Zoomlion-yhtiön kerrottiin tehneen kilpailevan tarjouksen amerikkalaisyhtiöstä. Spekulaatiot suomalais-amerikkalaisen fuusion kohtalosta alkoivat.
Helmikuussa Konecranes ja Terex jäädyttivät tai panivat hyllylle odottamaan fuusiosuunnitelman. Tai tarkemmin osan siitä.
– Yhtiöt ovat päättäneet väliaikaisesti keskeyttää keskustelut yhdistymisen jälkeisen liiketoiminnallisen integraation suunnittelusta, tiedotteessa muotoiltiin. Konecranes sanoi olevansa edelleen sitoutunut yhdistymiseen.
Sittemmin Konecranesin ja Terexin osakkeenomistajat sekä sijoittajat ovat joutuneet seuraamaan fuusiota lähinnä huhujen perusteella.
Ostavatko kiinalaiset Terexin? Suostuvatko Terexin omistajat kauppaan? Tyrmäävätkö amerikkalaiset viranomaiset strategisella alalla toimivan yhtiön siirtymisen kiinalaisten haltuun? Mitä tapahtuu Konecranesin unelmafuusiolle?
Kiinalaiset nokittivat
Viimeisimmän, varmana pidetyn tiedon kertoi tällä viikolla Reuters. Sen mukaan mukaan Zoomlion on korottanut tarjoustaan Terexistä jo peräti kolmeen miljardiin euroon.
Terexin omistajat haluaisivat kiinalaisilta vielä hieman enemmän, jotta Konecranesin kanssa tehty sopimus kannattaisi purkaa. Terexin osake nousikin taas lähes kymmenen prosenttia.
– Todennäköisyys yhdistymisen toteutumisesta on jälleen pienentynyt, analyytikko Juha Kinnunen analyysiyhtiö Inderesistä arvioi.
Hänen mukaansa Reutersin tiedot ovat tällä hetkellä "paras arvaus" siitä, mitä selustoissa tapahtuu. Mihinkään muuhunkaan tietoon ei voi nojautua, sillä Konecranes ja Terex eivät keskeneräisistä asioista pukahda. Eikä liioin Zoomlion.
Ilmeisesti Zoomlion ei ole tehnyt edelleenkään virallista ja sitovaa ostotarjousta Terexistä.
Amerikkalaisyhtiön osakkeenomistajat miettivät taatusti tarkkaan, hyväksyäkö kiinalaisten tarjous vai mennäkö yhteen suomalaisten kanssa. Kaupan sanotaankin olevan kiinni enää rahasta, ei USA:n viranomaisista.
Konecranesin omistajat voivat vain seurata vierestä, kuinka huhumylly pyörii, ja miten Terex–saaga päättyy.
"Haluatko tehdä miljoonan kuukaudessa?" – Uusi virtuaalivaluutta muistuttaa pyramidihuijausta
Yli kymmenen tuhatta suomalaista on laittanut rahojaan virtuaalivaluutta OneCoiniin. Tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mielestä kyse on pyramidihuijauksesta. Suomalaisten OneCoinille maksamat rahat päätyvät bulgarialaiselle yhtiölle, jonka omistusketjun päässä on yhtiön perustajan lähisukulainen.
OneCoin mainostaa itseään virtuaalirahana. Arvostelijoiden mielestä kyse on verkostomarkkinnoinnista, joka muistuttaa pyramidihuijausta.Kuva: One Coin -sivusto / Yle
Yrittäjä Kari Wahlroos on vauhdissa. Hän puhuu ihmisille, jotka ovat tulleet kuuntelemaan uuden virtuaali- tai kryptovaluutan OneCoinin esittelyä.
YouTube-videolla näkee, että Wahlroos on hyvä puhuja ja esiintyjä. Hän kuulostaa vakuuttavalta, höystää puhettaan huumorilla ja osaa selvästi markkinoinnin.
OneCoinin "suurlähettiläänä" eri puolilla maailmaa kiertävä Wahlroos lupaa läsnäolijoille kovia asioita.
– Haluaisiko joku tehdä vuoden päästä miljoonan kuukaudessa? Kannattaa jäädä tänään sitten vähän pidempään.
– Meitä on 25 000, jotka tienaa pari tonnia viikossa. Me ollaan eniten maksava yhtiö tällä hetkellä. Siitä kertyy kuusinumeroinen numero. En ole ihan varma, en ole sitä lukua tarkistanut, mutta me ollaan todennäköisesti sellainen yhtiö, joka maksaa maailmassa eniten palkkoja.
Wahlroos vertaa OneCoinia kuuluisaan Klondiken kultaryntäykseen 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa. Ensimmäiset paikalle menneet "löysivät kultaa vuoren reunalta, löivät pari kertaa hakulla ja kultaa tuli ämpärikaupalla." Viiden vuoden päästä paikalle tulleet kaivajat saivat sen sijaan painaa töitä "hiki hatussa" ja "löysivät sentään jotain".
– Ihan sama on meillä. Mitä myöhemmin tulee mukaan, sen hikisempi homma, Wahlroos sanoo.
Viesti on selvä: lähde mukaan nyt, niin tulet rikkaaksi. Jos jäät odottamaan, kerran elämässä tilaisuus menee sivu suun.
Mistä tässä oikein on kyse?
Bulgarialaista neroutta – vai hyvin suunniteltu huijaus?
OneCoinin kehittäjänä julkisuudessa on esiintynyt bulgarialainen Ruja Ignatova. Hän kertoo suorittaneensa muun muassa lakitieteen tohtorin tutkinnon Oxfordin yliopistossa Englannissa ja työskennelleensä kansainvälisessä konsulttitoimistossa McKinsey & Companyssa.
Yhtiö hehkuttaa luoneensa uuden merkittävän virtuaalivaluutan, joka lyö laudalta markkinajohtajan eli Bitcoinin. Tosiasiassa yhtiö myy kuitenkin ennen kaikkea koulutuspaketteja. Niiden avulla OneCoiniin liittyville henkilöille kerrotaan, kuinka kryptovaluutat toimivat ja miten niitä "louhitaan".
– Ihmisten pitäisi tietää, mitä he virtuaalivaluutalla tekevät, eikä ostaa sokkona jotain, mitä eivät sitten osaa hyödyntää, Ruja Ignatova selitti liikeideaansa Ylelle vuosi sitten antamassaan haastattelussa.
Aloittelijan paketti on vain sata euroa, mutta tarjolla on myös selvästi kalliimpia tuotteita. Kallein on "Infinity Package", joka irtoaa 25 000 eurolla.
Suurella sijoituksella saa lopulta koulutusta sekä optioita kryptovaluuttaan, jolla ei voi toistaiseksi ostaa mitään. Raha otetaan käyttöön ehkä loppuvuodesta 2016.
Yle sai haltuunsa OneCoinin koulutusaineistoa, joista normaalisti joutuisi maksamaan jopa tuhansia euroja. Materiaali on eräänlainen sekoitus taloustieteen ja sijoittamisen perusteita sekä muun muassa viime vuosien finanssikriisin analyysiä.
Kaikki aineisto on englanninkielistä. Ylen hallussa olevien tasojen 1–5 kurssivihkoissa puhutaan suhteellisen vähän OneCoinista tai muista kryptovaluutoista. Vastaavan materiaalin voisi käytännössä hankkia kirjastoista – suomenkielisenä.
"Bulgarialaisen yrityksen leikkiraha"
OneCoin kertoo verkkosivuillaan, että lähes 1,5 miljoonaa ihmistä on jo ostanut OneCoinin koulutuspaketin. Suomessa paketteja on yhtiön ilmoituksen mukaan myyty yli 18 000. Lukuja ei voi vahvistaa mistään lähteestä.
Yhtiön toimintaa seuranneen tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mielestä kyse on yksisellitteisesti pyramidihuijauksesta.
– Minun mielestäni OneCoin on yhden bulgarialaisen yrityksen leikkiraha, jolla on suurin piirtein sama arvo kuin Monopolipelin setelilapuilla. Kun on raha, jota ei voi oikeasti käyttää missään ja jonka arvo ei määräydy vapaasti, niin eihän se oikeasti ole mitään rahaa. Se on pelkkää leikkirahaa, Järvinen sanoo.
Järvisen mielestä OneCoinin tekninen toteutustapa ja jatkuva into levitä verkostomarkkinoinnin keinoin herättää suuria epäilyksiä. Järvinen on ihmetellyt myös sitä, ettei yhtiö ole julkistanut OneCoinin lähdekoodia. Maailman suosituin virtuaalivaluutta Bitcoinin kehitettiin juuri avoimen lähdekoodin avulla.
– OneCoin täyttää kaikki pyramidihuijauksen tunnusmerkit. Siinä houkutellaan ihmisiä mukaan suurilla rahasummilla. Sitten myydään jotain, tässä tapauksessa koulutusta, jonka arvoa ei voi mitata, eikä tuote ole missään suhteessa maksettuun summaan. Ne jotka ensimmäisenä tulevat tällaiseen pyramidiin mukaan saattavat siitä hyötyä, Järvinen sanoo.
Järvinen kertoo huomanneensa, että OneCoinissa on mukana useita samoja henkilöitä, jotka menettivät rahaa viime vuosien suurimmassa suomalaishuijauksessa eli niin sanotussa Wincapita-tapauksessa.
Bulgarialainen Ruja Ignatova on OneCoinin perustaja. Ignatova on kertonut haluavansa haastaa maailman suurimman virtuaalivaluutan Bitcoinin sekä perinteisen pankkijärjestelmän.Kuva: Yle
"Emme lupaa kenellekään tuottoja"
OneCoinin Suomen maajohtajana julkisuudessa esiintynyt Tommi Vuorinen vastaa puhelimeen Göteborgissa. Hän on valmistautumassa sunnuntain OneCoin-tilaisuuteen, johon on tulossa Vuorisen mukaan ”pari tuhatta ihmistä”.
– Olen kiertänyt 24 maata viimeisen vuoden aikana, Vuorinen sanoo.
Vuorinen on ollut OneCoinin toiminnassa yli vuoden ajan. Työsuhteessa yhtiöön hän ei kuitenkaan ole. Vuorinen kertoo innostuneensa asiasta tavattunaan syksyllä 2014 Helsingissä OneCoinin perustajan Ruja Ignatovan.
– Sain sellaisen käsityksen, että tässä on kyse ihan oikeasta liiketoiminnasta ja puhtaat jauhot ovat pussissa.
Vuorisen mielestä OneCoinista liikkuu mediassa ja verkossa paljon väärää tietoa. Hänen näkemyksensä mukaan väitteet pyramidihuijauksesta ovat joko väärinymmärryksiä tai tahallista mustamaalausta.
– Tässä tehdään niin isoa muutosta, että astutaan niin isoille varpaille. Meidän vastassa on pankit, meidän vastassa on toiset verkostoyritykset. Se negaation määrä on ihan käsittämätön mikä netissä on nähtävillä asian ympärillä, Vuorinen sanoo.
OneCoinia maailmalla markkinoivan Tommi Vuorisen mielestä virtuaalivaluuttaa on mustamaalattu tarkoituksella. Kuva: Yle
Vuorisen mukaan Petteri Järvisen esittämä arvostelu lähdekoodin salaamisesta on perusteetonta. Monien asiantuntijoiden mukaan virtuaalivaluuttaa ei voida rakentaa edes OneCoinin metodilla.
– Jos meillä olisi avoin lähdekoodi, emme pystyisi luomaan tätä verkostoa. Jos kuka tahansa voisi louhia rahoja niin OneCoin olisi samanlainen kuin Bitcoin. Maailmassa on jo toistatuhatta kryptovaluuttaa. Mikään avoimen lähdekoodin valuutta ei ole pystynyt haastatamaan Bitcoinia millään tavalla. Miksi me toimisimme siis samalla tavalla, Vuorinen kysyy.
Vuorisen mukaan OneCoin ei myöskään lupaa yhdellekään ihmisille suuria tuottoja eikä yhtiö myy sijoitustuotteita vaan pelkästään koulusta.
Verkostomarkkinointimalli on valittu toimintatavaksi Vuorisen mukaan, jotta yhtiö voisi levitä tehokkaasti ja nopeasti.
– Me ei luvata tuottoja, vaan kerromme, että se on mahdollista. Kyse on kahdesta eri asiasta. Missään kohtaa emme puhu sijoitustoiminnasta. OneCoin ei ole sijoitustoimintaa. Me ainoastaan myymme koulutusta, jolla saa maksuttomia optioita, jolla saa kryptovaluuttaa. On mahdollista, että sen valuutan arvo nousee tulevaisuudessa, Vuorinen sanoo.
Mihin menevät suomalaisten rahat?
Suomalaiset ovat varovaisenkin arvion mukaan maksaneet OneCoinin koulutuksista sekä virtuaalirahan osto-optioista muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Summa voi olla selvästi tätäkin suurempi.
Bulgarialainen Rina Ignatova omistaa Vuorisen mukaan 90 prosenttia OneCoin-emoyhtiöstä. Rahavirta Suomesta ja muistakin maista kulkee kuitenkin aivan muuhun yhtiöön kuin OneCoin Ltd:hen.
Rahat maksetaan bulgarialaiselle yhtiölle nimeltä One Network Services Ltd. Yle hankki Bulgarian kaupparekisterin kautta yhtiön tiedot. Käy ilmi, että bulgarialaisen yhtiön omistaa toinen paikallinen yhtiö – jonka vuorostaan omistaa kolmas bulgarialainen yhtiö.
Ketjun päästä yhtiöiden lopullisena omistajana on bulgarialainen henkilö Veska Ignatov. Kenelle rahat siis menevät?
Tommi Vuorinen, kuka on Veska Ignatov?
– Veska? Rujan äiti.
Yhtiön, johon rahat päätyvät, omistaa siis OneCoin perustajan äiti?
– Ilmeisesti kyllä. Tämä on asia, jota voit kysyä suoraan yhtiöltä. En voi näistä asioista lausua yhtään sen enempää.
Vyyhtiä sotkee se, että virallisesti OneCoin kertoo sen emoyhtiön toimivan Gibraltarin veroparatiisista käsin. Yhtiön ilmoittamassa Gibraltarin osoitteessa toimii Ylen selvityksen mukaan jopa satoja muita yhtiöitä.
Kyse on siis niin sanotusta pöytälaatikkoyhtiöstä. Mitään todellista toimintaa Gibraltarilla ei ole. Yhtiön pääkonttori sijaitseekin Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.
Vuorisen mukaan OneCoinin liikevaihto oli ensimmäisenä toimintavuonna 2014 noin 1,3 miljardia euroa. Nyt liikevaihto on Vuorisen mukaan jo yli kolme miljardia euroa. Lukuja ei voi tarkistaa mistään julkisesta lähteestä.
Onko mahdollista saada yhtiön tilinpäätöksiä?
– Yhtiö on rekisteröity Gibraltarille, ja kyseessä on yksityinen yritys. Eli mitään velvoitetta ei ole tilinpäätöstietoja antaa, Vuorinen sanoo.
KRP: Seuraamme tilannetta
Keskusrikospoliisi selvitti OneCoinin toimintaa viime syksynä. Selvittely lähti käyntiin Poliisihallituksen pyydettyä poliisia tarkistamaan, liittyykö toimintaan laittomuuksia.
Keskusrikospoliisin Sisä-Suomen yksikkö teki asiassa alustavan selvityksen, mutta ei varsinaista rikostukintaa. Poliisi kuuli muun muassa OneCoinin edustajia sekä yhtiön koulutuspalveluita ostaneita asiakkaita ja virtuaalirahan tuntevia asiantuntijoita.
Poliisin mielestä kynnys varsinaisen esitutkinnan aloittamiseen ei ylittynyt. Tutkinnanjohtajan tapauksessa toimineen Paavo Tuomisen mukaan asiaa aiotaan kuitenkin vielä seurata.
Poliisi odottaa sitä, että yhtiö julkistaa avoimen lähdekoodinsa mahdollisesti tämän vuoden loppupuolella.
Tommi Vuorinen kertoo olleensa kaksi kertaa KRP:n kuultavana. Hän arvostelee poliisin tiedottamista asiassa.
– KRP lähetti tiedotteen, jossa todettiin, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta ei olla varmoja, tapahtuuko tulevaisuudessa jotain laitonta. Lausunto kuulostaa lailisuusnäkökulmasta aika kummalliselta. Jos on laillista, niin se on laillista. Jos ei ole laillista, niin sitten on laitonta, Vuorinen sanoo.
