Ei ihan tavallisia anderssoneja
Monessa mukana. ”Tykkään olla siellä missä tehdään”, sanoo Kaj-Gustaf Bergh, varallisuuttaan koko ajan kasvattavan Konstsamfundetin toimitusjohtaja. KUVA: LAURI OLANDER/KL
Konstsamfundetissa juhlivat raha, taide ja tiede 12 jäsenen voimin.
Stockmannin pääoven yllä isossa mainoslakanassa jättikokoinen Eiffel-torni kutsuu ostoksille Suomen maineikkaimpaan tavarataloon. Pariisi on tämän kevään teema.
Tavarataloon on vino näköyhteys Mannerheimintien toiselta puolelta. Siellä,Konstsamfundetin toimistosta pohditaan kevään toista teemaa, Stockmannin pääomistajien näkemyseroja pörssiyhtiön kehittämisestä. Konstsamfundet vastustaa Hartwallien suvun HTT Holdingin esitystä osakesarjojen yhdistämisestä. Hanketta on perusteltu muun muassa mahdollisen pääomahankinnan helpottamisella, likviditeetin lisäämisellä ja osakkeen arvonnousulla.
”Jos sarjat pantaisiin yhteen, 50 000 B-osakkeiden omistajaa olisivat maksumiehinä. Säätiöomistajat eivät halua tätä. Sitä paitsi Stockmannilla ei ole vaikeuksia saada rahoitusta. Ennen vuoden vaihdetta otettu laina osoitti sen. Laina erääntyy vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta sekään ei ole ongelma. Yhdellä sarjalla Stockmannista tulisi vain pelipaperi”, Konstsamfundetin toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh perustelee kielteistä kantaa.
"Ei valtataistelua"
Bergh kiistää, että Stockmannissa olisi kyse omistajien valtataistelusta. Siksi hän luopuu Stockmannin hallituksen puheenjohtajuudesta. Tilalle on tulossa Jukka Hienonen.
”Haluan osoittaa, että emme vastusta osakesarjojen yhdistämistä vallan takia. Mielestäni omistajilla ei ole näkemyseroja Stockmannin liiketoiminnan kehittämisestä”, Bergh korostaa.
Valtataistelu tai ei, näillä näkymin Stockmannin yhtiökokous äänestää 15. maaliskuuta osakesarjojen yhdistämisestä. Konstsamfundet ja suomenruotsalaiset säätiöt voittavat ei-äänillään. Lanka kuitenkin palaa.
Amos uskoi kiinteistöihin
Konstsamfundetin varallisuus perustuu suurliikemies, kustantaja ja taidemesenaatti Amos Andersonin elämäntyölle. Hän hankki kiinteistöjä Forumin korttelista ja testamenttasi omaisuutensa perustamalleen Konstsamfundetille, joka nimenomaan on yhdistys eikä säätiö.
Andersonia saadaan kiittää taidemuseoista, Villa Lantesta jaTamminiemestä.
Amos uskoi kiinteistösijoituksiin. Linja on pitänyt Konstsamfundetissa, joka tukee suomenruotsalaista kulttuuria ja ammattikasvatusta kiinteistöjen ja osakkeiden tuotolla. Aimo pala tuesta menee ruotsinkielisten sanomalehtien tappioiden kattamiseen. Merkittävä kohde on nyt Lasipalatsin alle rakenteilla oleva taidemuseo Amos Rex.
Konstsamfundet tekee isoa kiinteistöomaisuuden järjestelyä. Yhdistyksen ylivoimaisesti suurin sijoitus, 65-prosenttisesti omistettu kommandiittiyhtiöForum Fastighets myi vastikään Forumin korttelin Spondalle. Sen suurin omistaja on suomenruotsalaisten instituutioiden, myös Konstsamfundetin osaksi omistama Palsk.
Spondan hallituksen puheenjohtaja on Kaj-Gustaf Bergh. Hän on myös Forum Fastighetsin hallituksen puheenjohtaja.
”Kyse on hajautuksesta. Forum Fastighets on ollut rahastotyyppinen omistaja. Kommandiittiyhtiön päätökset tehdään yksimielisesti 11 osakkaan kesken. Jatkossa Forum Fastighetsista tehdään osakeyhtiö”, Bergh kertoo.
Sponda osti Forumin kauppakeskuksen kiinteistöt 576 miljoonalla eurolla Forum Fastighetsilta. Kaupan rahoittamiseksi Sponda järjestää 220,8 miljoonan euron osakeannin. Forum Fastighets on antanut merkintäsitoumuksen, eli eräänlaisen takauksen koko annille. Forum Fastighets on nousemassa Spondan omistajaksi järjestelyn seurauksena.
Spondassa Konstsamfundetilla on tuttujen omistajien joukossa taas kerran myös Hartwallit näiden HC Fastigheter Holdingin kautta. Yhteistyö toimii hyvin, Bergh arvioi.
Forum Fastighetsin ensimmäinen sijoitus on Spondan osakeanti. Bergh ei kerro muita kohteita. Niistä tiedotetaan, kun tiedetään, minne rahaa pannaan.
Tusina jäsentä
Konstsamfundetin sijoitusstrategiasta päättää yhdistyksen hallitus. Lopulliset sijoituspäätökset tekee Bergh.
Yhdistyksellä on sijoitusneuvosto, placeringsråd, jonka kokoonpanoa ei kerrota. Berghin mukaan vuosituottotavoite on seitsemän prosenttia. Mitään lukua ei kuitenkaan ole lyöty lukkoon.
Yhtä vaitonaisia yhdistyksessä ollaan kuuden tukipäätöksiä valmistelevan toimikunnan jäsenistä.
”Olisi vaikea saada henkilöitä mukaan näihin elimiin, jos jäsenyydet olisivat julkisia.”
Alojensa asiantuntijoita he kuitenkin ovat.
Konstsamfundetin vallan ytimessä on nelihenkinen hallitus. Sen puheenjohtaja on Christoffer Taxell, Berghin edeltäjä Stockmannin hallituksessa. Muut jäsenet ovat FIM Pankin myynnillä vaurastunut Niklas Geust, Hanasaaren kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Gunvor Kronmansekä puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen.
Konstsamfundet-yhdistyksellä on tasan tusina jäsentä. Berghin ja hallitusjäsenten lisäksi heitä ovat Aktia Pankin entinen toimitusjohtajaMikael Ingberg, kulttuuritoimittaja Wivan Nygård-Fagerudd, Heurekan entinen toimitusjohtaja Per-Edvin Persson, Åbo AkademinIhmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi, toimittaja, yrittäjä Paula Salovaara, vähemmistövaltuutettu Astrid Thors sekä ahvenanmaalainen miljonääri, Anders Wiklöf. Jäseneksi kutsutaan.
Ketkä päättävät?
Hallitus päättää sijoitusstrategiasta, jonka toteuttaa Kaj-Gustaf Bergh.
Paras tuen kohde
Amos Andersonin taidemuseo, ruotsinkielinen ammattikoulutus ja KSF Median ruotsinkieliset lehdet.
Paras sijoitus
Jo Amoksen ajoista Forumin kortteli.
Huonoin sijoitus
Konstsamfundet perusti osakesijoitussalkun helmikuussa 2009. Etsittiin kansainvälisiä yrityksiä, joilla olisi hyvä tase, korkea maailmanmarkkinaosuus ja hyvä tulos. Yksi yhtiö täytti hyvin kaikki kriteerit ja se oli Nokia. Kurssi oli noin yhdeksän euroa. Opittiin, että hyvälläkin yrityksellä voi tehdä huonot kaupat.
Mistä tuotot tulevaisuudessa
Sijoitukset tehdään aina ikuisuudeksi. Jos sijoitus ei täytä asetettuja kriteerejä, se myydään.
-Kauppalehti-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti