D-vitamiini kiihdyttää pörssin vientiyhtiöitä
Valuuttakurssien muutokset heijastuvat yritysten toimintaan monella tavalla.
Euron heikkeneminen auttaa Outokumpua, Neste Oilia ja metsäjättejä.
Jos tavara ei mene kaupaksi, mitä tehdään? Lasketaan hintaa, ja johan alkaa kauppa käydä!
Vielä parempaa olisi, jos hinnanalennuksesta huolimatta yritykseen sisään tuleva rahamäärä ei vähenisi. Sehän onnistuu, jos tuotteita myy etupäässä muulle valuutta-alueelle kuin millä niitä tuottaa ja oman valuutan arvo laskee suhteessa myyntivaluuttaan.
Suomen vientiteollisuus nautti toisen maailmansodan ja 1990-luvun alun välillä rutkasti D-vitamiinia. Kun devalvaatiolla laskettiin markan ulkoista arvoa, paperimyllyihin ja konepajoille saatiin lisää vauhtia. Markan arvon säätely oli merkittävä Suomen talouteen ja moniin pörssiyhtiöihin vaikuttanut tekijä.
Euroaikana kikka ei enää ole käytössä, mutta valuuttakurssien mekaniikka ei ole poistunut mihinkään. Kun euron arvo laskee, muissa valuutoissa myyvät yhtiöt hyötyvät.
”Vaikutusta vientiyhtiön kannattavuuteen ja kassavirtaan kutsutaan valuuttakurssin transaktiovaikutukseksi. Toinen vaikutus tulokseen saadaan, kun toisessa valuutassa tehty tulos käännetään kirjanpidossa euroiksi. Tämän lisäksi valuuttakurssimuutokset vaikuttavat ulkomaisten tytäryhtiöiden omaan pääomaan, josta muodostuvaa riskiä kutsutaan translaatioriskiksi”, FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik avaa asiaa yritysten lukujen kannalta.
Euron heikkeneminen parantaa vientiyhtiön kilpailukykyä, jos sen kilpailijat eivät hyödy vastaavalla tavalla valuuttakurssimuutoksista. Tällainen tilanne on vaikkapa suomalaisen ja yhdysvaltalaisen, lähinnä kotimaassaan kulunsa tuottavan laitevalmistajan jättäessä tarjouksia samaan kilpailuun.
”Kilpailukyvyn parantuminen voi heijastua pidemmällä aikavälillä markkinaosuuksiin ja siten myös yhtiöiden kannattavuuksiin ja arvoon”, Gorschelnik lisää.
Kansainvälisillä markkinoilla valuuttakurssit ja sitä myötä hintojen muutokset vaikuttavat myös tavaravirtojen kulkuun.
”Heikentynyt euro suhteessa dollariin suosii esimerkiksi paperin ja teräksen osalta eurooppalaista tuotantoa suhteessa muihin. Se voi eurooppalaisessa ylikapasiteettitilanteessa parantaa kysynnän ja tarjonnan suhdetta ja siten hintatasoa.”
Sahaukselle halutaan suojaa
Devalvaatiovuosikymmeniin verrattuna Suomen suuryhtiöt ovat selvästi kansainvälisempiä, jolloin niiden myyntitulot joskin myös kulut tulevat yhä enemmän kotimaan rajojen ja myös euroalueen ulkopuolelta.
Siksi monet suuryhtiöt altistuvat kaiken aikaa paitsi euron ja dollarin myös euron ja esimerkiksi kehittyvien markkinoiden valuuttojen väliselle suhteelle. Kovan opetuksen valuuttakurssien merkityksestä on antanut Venäjän rupla, jonka arvo on sahannut viime aikoina voimakkaasti.
Toisaalta viime vuosikymmeninä valuuttasuojaukset ovat muuttuneet yleiseksi toimintatavaksi. Tyypillisesti yhtiöt suojaavat rahavirtojaan ja esimerkiksi suuria kauppojaan valuuttajohdannaisin. Tällöin positioiden arvo euroissa on tiedossa eivätkä kurssimuutokset pääse aiheuttamaan ikäviä sen paremmin kuin positiivisiakaan yllätyksiä sijoittajille.
Eivät valuuttakurssit kuitenkaan merkityksettömiä ole. Paradoksaalisesti juuri siksi, että niillä ei ajatella olevan enää merkitystä, kurssimuutokset saattavatkin yllättää sijoittajat.
Osa hyötyy herkemmin
Selvimmin Helsingin pörssin suuryhtiöistä euron heikkenemisestä hyötyvät pörssituntijoiden mukaan Outokumpu ja Neste Oil.
Neste Oil kertoo vuosikertomuksensa herkkyysanalyysissa, että ilman suojauksia euron heikentyminen kymmenellä prosentilla dollaria vastaan tarkoittaisi tänä vuonna 121 miljoonan euron positiivista vaikutusta. Vastaavasti euron vahvistuminen kymmenellä prosentilla tietäisi 99 miljoonan euron miinusta.
Suhteessa Nesteen noin 450 miljoonan euron liikevoittoon luvut ovat isoja.
Outokumpu hyötyy euron heikkenemisestä ainakin kahdella tapaa. Ensinnäkin ruostumaton teräs hinnoitellaan dollareissa, kun taas suurin osa Outokummun kuluista tulee euroissa. Toiseksi valuuttakurssimuutos parantaa Outokummun asemaa suhteessa aasialaiskilpailijoihin.
”Tuonnin osuus Euroopan teräsmarkkinasta on yli 20 prosenttia, ja se on suurimmalta osin peräisin Aasiasta”, FIMin Gorschelnik sanoo.
Metsäyhtiöt hyötyvät euron heikkenemisestä ennen muuta kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tätä mieltä ovat sekä Gorschelnik että valuuttakurssimuutosten vaikutusta arvioineet Evlin sijoitusasiantuntijat Eija Koskimies, Janne Kujala ja Jacob Nyman.
Evliläiset nostavat esiin myös yhtiöitä, joilla on merkittävää liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Konepajoista eniten uudelta mantereelta liikevaihtoa hakevat Cargotec ja Konecranes.
”Amerin ja Huhtamäen liikevaihdosta Yhdysvaltojen osuus on yli 30 prosenttia. Fiskarsinmyynnistä Amerikka, lähinnä Yhdysvallat, vastaa 30 prosentista liikevaihtoa. PKC:n myynnistä peräti 56 prosenttia tulee Pohjois-Amerikasta”, evliläiset listaavat.
Katse ruplaan, kruunuun, puntaan
Euron ja dollarin suhteen lisäksi joukolla yhtiöitä on omia erikoisvaluuttaparejaan, jotka vaikuttavat niiden liiketoimintaan poikkeuksellisen paljon. Yleisimpiä ovat lähialueilla toimivien yhtiöiden rupla- ja kruunuherkkyydet.
Venäjä-yhtiöitä ja siten ruplan arvonmuutoksille alttiita ovat esimerkiksi Nokian Renkaat,YIT, Stockmann, Tikkurila, Oriola-KD ja Fortum.
Ruotsissa merkittävästi toimivat esimerkiksi Cramo ja HKScan. Cramon liikevaihto Ruotsissa on kolminkertainen Suomeen verrattuna, HKScanillekin Ruotsi on Suomea suurempi markkina. Nordea ja TeliaSonera puolestaan ovatkin ruotsalaisyhtiöitä.
”Ison-Britannian punnalla on merkitystä muun muassa Raision tulokseen. Raision liikevaihdosta viime vuonna neljännes tuli Isosta-Britanniasta”, FIMin Gorschelnik lisää.
Hän huomauttaa, että varsinkaan Venäjä-yhtiöiden osalta vaikutukset eivät ole yksioikoisia. Esimerkiksi Nokian Renkaat vie Venäjällä valmistamiaan renkaita Eurooppaan. Tällöin se saa ”devalvaatiohyötyjä” ruplan arvon laskusta.
Mustan kullan matkassa
Öljyn hinta hetkauttaa tuntuvasti öljy-yhtiö Neste Oilia. Jos raakaöljyn hinta nousee kymmenen dollaria tynnyriltä eli barrellilta, Neste Oilin liikevoitto paranee vuositasolla satamiljoonaa euroa, mikäli suojauksia ei käytetä.
Öljyn hintaa enemmän Nesteeseen vaikuttaa jalostusmarginaalin muutos: dollarin nousu barrellilta parantaa liikevoittoa 110 miljoonalla eurolla.
”Öljyn hinnan muutokset vaikuttavat Neste Oiliin eniten varastojen arvonmuutoksen kautta”, Kim Gorschelnik sanoo.
Öljyriippuvaisista yhtiöistä hän nostaa esiin myös Fortumin ja pienen Dovre Groupin, joka palvelee energiayhtiöitä ja jolla on erityisesti norjalaisia asiakkaita – öljyn hinnan lasku voi äkkiä laskea öljyteollisuuden investointihaluja ja siten Dovren palveluiden kysyntää.
”Fortumille vaikutus tulee öljyn hinnanmuutoksen vaikutuksesta sähkön hintaan”, Gorschelnik sanoo.
Öljyn hinnan muutokset vaikuttavat jokaisen bensapumpulla käyvän yhtiön liiketoiminnan kuluihin. Useimmiten polttoainekulut ovat kuitenkin marginaalisia.
Toisin on Finnairilla, jolle lentopolttoaine on merkittävä menoerä. Finnairilla on myös mittavia leasing-sopimuksia lentokalustostaan.
Finnair on suojannut niin polttoaineen hinnan kuin valuuttakurssinkin sekä leasing-maksut johdannaisin, joiden arvoa yhtiö pyörittää tilinpäätöksessään käyvän arvon rahastossa.
Mikäli lentokerosiinin hinta olisi viime vuonna ollut kymmenen prosenttia korkeampi, käyvän arvon rahaston saldo olisi ollut 45 miljoonaa suurempi. Yhdysvaltain dollarin kymmenen prosentin vahvistuminen puolestaan olisi nostanut rahaston saldoa 43 miljoonalla eurolla.
Dollarin ja öljyn hinnoissa kannattaa muistaa myös Uponor, jonka myynnistä noin viidennes tulee Yhdysvalloista.
”Uponorin käyttämien raaka-aineiden hinnat ovat alttiita petrokemian tuotteiden hintavaihteluille, mutta viime vuosina yhtiö on onnistunut siirtämään hinnanmuutokset hyvin myyntihintoihin”, Evlin sijoitusasiantuntijatrio sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti