maanantai 13. lokakuuta 2014


Ekonomisti: Liuskeöljyn haavoittuvuus aliarvioitu

Sunnuntai 12.10.2014 klo 17:03  
KUVA: OUTI JÄRVINEN/KL
Philippe Dauba-Pantanaccen mukaan liuskeöljyn tuotanto on hyvin herkkää öljyn hinnan muutoksille.
Philippe Dauba-Pantanaccen mukaan liuskeöljyn tuotanto on hyvin herkkää öljyn hinnan muutoksille.
Yllättävän pienet muutokset öljyn hinnassa voivat tehdä suuren osan liuskeöljyn louhinnasta kannattamattomaksi, kehittyviin markkinoihin erikoistuneen kansainvälisen Standard Chartered Bankin Lähi-idän alueen pääekonomisti Philippe Dauba-Pantanacce sanoo.
Dauba-Pantanaccen mukaan öljyn hinta on jo nyt lähellä tasoa, jolla liuskeöljyn tuotanto on kannattamatonta.
Neste Oil Oyj
Toimitusjohtaja: Lievonen Matti Juhani (PRH)
Toimiala: Jalostettujen öljytuotteiden valmistus (TOL:19200) (YTJ)
Lisätietoa yrityksestä
Arvopaperi klo 18:29
Neste Oil 15.96 € +0.88%
Balancen lista 5.0 tähteä
Myytävät asiakirjat ja raportit
”Se on hyvin haavoittuvaista öljyn hinnan muutoksille. Viimeaikaisilla hinnoilla olemme vain muutamien dollarien päässä siitä, että liuskeöljyn tuotannosta merkittävä osa on kannattamatonta”, Dauba-Pantanacce sanoo Kauppalehdelle.
Dauba-Pantanaccen mukaan 90 dollarin tynnyrihinnalla merkittävä osa tuotannosta on jo kannattamatonta ja 85 dollarissa suurin osa sitä ei voi pyöriä pitkään kannattavasti. Perjantai-iltapäivällä pohjanmeren öljylaadun brentin hinta oli vain hieman yli 89 dollaria tynnyriltä.
Pohjois-Amerikan uskotaan pääsevän energiaomavaraiseksi osin liuskeöljyn ja -kaasun ansiosta. Yhdysvallat taas on maailman suurin öljynkuluttaja.
”Uskomme, että markkinat eivät kuitenkaan ole täysin ymmärtäneet, että energiavallankumous Yhdysvalloissa on hyvin haavoittuvainen öljyn hinnan muutoksille, joiden ei tarvitse edes olla kovin suuria”, Dauba-Pantanacce sanoo.
Neste Oilin energia-asiantuntijan Lauri Kärnän mukaan 85 dollaria kuitenkin kuulostaa korkealta hinnalta ollakseen kannattavan tuotannon raja. Hänkin kuitenkin myöntää, että jos öljyn hinta tulee vielä alas ja pysyy alhaisella tasolla pitkään, osa kaikkein kalliimmista kentistä saattaa alkaa pohtia tuotantomääriään.
Kärnän mukaan osa perinteisistä öljyntuottajamaista on sen verran huolissaan julkisen talouden tasapainosta, että ne tarvitsevat öljystä saamansa dollarit. Sen vuoksi osa myy mieluummin paljon halvalla kuin supistaa tuotantoaan hintakehityksen aallonpohjassa. Kärnänkin mukaan öljyn hinnan alaraja alkaa kuitenkin tulla vastaan 80–90 dollarissa tynnyriltä.
Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF olettaa, että öljyn hinnassa on pitkällä aikavälillä laskupaineita epätyypillisen öljyn tuotannon kasvun ja paranevan energiatehokkuuden vuoksi.
”Emme täysin jaa sitä näkemystä”, Dauba-Pantanacce sanoo.
Sen sijaan Dauba-Pantanacce pitää todennäköisenä, että öljyn hinta palautuu noin 100 dollariin tynnyriltä.
Myös Kärnä huomauttaa, että talouskasvun supistumisesta ja uudesta tuotannosta huolimatta esimerkiksi maailman väestö kasvaa edelleen jopa ennakoitua nopeammin ja esimerkiksi liikenteeseen ei ole toistaiseksi kehitetty niin vallankumoukselliasta vaihtoehtoa öljylle, että se painaisi öljyn kysyntää merkittävästi.
Nykyisestä öljyn hinnan laskusta suuri osa liittyykin Kärnän mukaan sentimenttiin. IMF laski alkuviikolla ennustettaan maailman talouskasvusta, mikä kiihdytti öljyn hinnan laskua entisestään.
Persianlahden talousuudistukset osin silmänlumetta
Uuden ja epätyypillisen öljyn etsintä ja tuotanto on kallista puuhaa, mutta Lähi-dässä öljyntuotanto on hyvin hintakilpailukykyistä. Etenkin Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien kaltaiset Persianlahden perinteiset öljyntuottajamaat ovat kuitenkin jo vuosia pyrkineet monipuolistamaan talouttaan ja vähentämään öljyriippuvuuttaan.
Pantanacce kertoo itse todistaneensa Dubaissa salamannopeaa kehitystä ja rakennusbuumia, jonka hän uskoo jatkuvan.
”Vaikka alueella on paljon ongelmia, Dubai hyötyy siitä, että se on alueellinen turvasatama”, Dauba-Pantanacce sanoo.
Dubai kehittyi kaupan keskukseksi ja logistiseksi liitoskohdaksi jo ennen arabikevään kansannousuja, Syyrian sisällissotaa ja sittemmin ääri-islamistijärjestö Isisin etenemistä Syyriassa ja Irakissa. Dubai on päässyt omalla alueellaan kierteeseen, jossa sinne kerääntyy yhä enemmän vaurautta ja hyvinvointia.
Dubain Jebel Alin satama on konttimäärillä mitattuna maailman suurimpien satamien joukossa, ja lentokenttä ohittanee pian Lontoon Heathrown matkustajamäärissä. Dubaista on tullut Persianlahden alueen lisäksi koko ympäröivän alueen logistinen solmukohta.
Vaikka Persianlahden valtiot ovat vuosia pyrkineet vähentämään öljyriippuvuttaan, Dauba-Pantanaccen mukaan talouden monipuolistamiseen tähtäävät strategiat ovat osittain silmänlumetta.
”Suunnitelmat talouden uudistamiseksi perustuvat ja liittyvät kuitenkin edulliseen öljyyn, se on myös uusien tuotantoalojen, kuten alumiinin tai petrokemian tuotteiden tuotannon pääraaka-aine. Osa näistä strategioista ovat enemmänkin optisia illuusioita eivätkä kaikki niistä välttämättä ole täysin kestäviä”, Dauba-Pantanacce sanoo.
Maija Vehviläinen
maija.vehvilainen@kauppalehti.fi
+358-10-665 2075

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti