Epäiletko sijoitushuijaria? Vilkaise varoituslistoja
Sijoitushuijari lähestyy yleensä ensin puhelimitse. Tiivis yhteydenpito jatkuu sähköpostitse.
Sijoitushuijarit vakuuttavat asiantuntemuksellaan. Kuka vain voi langeta puheluun kaukomailta, sanoo Fivan lakimies Harri Hirvi.
Puhelin pirahtaa ja langan toisessa päässä puhuu joku asiantuntevasti englantia. Soittaja taitaa markkinaslangin ja kertoo mielenkiintoisesta sijoituskohteesta – ja "juuri sinulla" on nyt mahdollisuus tarttua siihen.
Soittaja kertoo kenties Chileen perusteilla olevasta kaivosyhtiöstä, jolle povataan menestystä. Tai hänellä on tarjota osakkeita kiinalaisessa teknologiayhtiössä, joka on pian listautumassa.
Sijoitushuijarin soiton voi saada kuka vain, mutta kohteeksi valikoituu usein esimerkiksi yrittäjiä, kertoo lakimies Harri Hirvi Finanssivalvonnasta. Osuva kohde voi olla eläkkeelle jäänyt yrittäjä, joka on vaurastunut myymällä liiketoimintansa.
Huijareiden myyntisoitot tulevat tällä hetkellä useimmiten Kaukoidästä. Hirvi sanoo, että rahaa kalastavat etsivät uhreja esimerkiksi verotiedoista ja kansainvälisten kokouksen kävijälistoilta.
”Joissain kokouksissahan laitetaan käyntikortit maljaan, ja niistä tehdään yhteenveto osallistujille. Jos tällainen joutuu vääriin käsiin, niin siinähän on jo hyvä viitekehys toiminnalle.”
Sijoitushuijarin soiton saa Suomessa vuosittain satoja ellei tuhansia ihmisiä, arvioi Hirvi. Hänellä on vain summittainen käsitys määrästä, koska Fivan tietoon tulee vain jäävuoren huippu tapauksista. Useimmat huijarin puheluihin ja sähköposteihin langenneet jäävät nuolemaan haavojaan hiljaisuudessa.
Suurin rahasumma, jonka Hirvi tietää suomalaisen tänä vuonna menettäneen ulkomaille, on 400 000 euroa. Kyse oli yksityishenkilöstä. Huijareiden voitot lähtevät tuhansista euroista.
"Kuka vain voi langeta puheluun ulkomailta"
Kun joku soittaa ja kauppaa tuottoisia sijoitusmahdollisuuksia ulkomailta, kannattaa hälytyskellojen soida. Harri Hirvi vinkkaa, että tällöin voi käydä vilkaisemassaviranomaisvalvojien varoituslistoja.
Fiva on lisännyt listalleen tänä vuonna noin neljäkymmentä yritystä. Syyksi varoituslistalle päätymiseen riittää, että yritys on tarjonnut Suomessa sijoituspalveluita tai rahoitusvälineitä ilman toimilupaa.
Myös muiden maiden viranomaisilta löytyy vastaavia listoja. Jos siis saa myyntipuhelun esimerkiksi Hongkongista, voi tarkistaa, löytyykö kyseinen palveluntarjoaja Fivan tai hongkongilaisviranomaisen varoituslistalta.
Fiva saa vinkkejä epäilyttävistä toimijoista huijareiden kohteiksi joutuneilta, ja myös puskaradio toimii. Ihmiset jakavat kokemuksiaan palveluntarjoajista sosiaalisessa mediassa. Jotkut kääntyvät valvojan puoleen heti ensimmäisen houkuttelevan yhteydenoton saatuaan.
”Mitä sanoisitte tästä yhtiöstä, vaikka se ei löydy teidän varoituslistaltanne”, Hirvi kuvaa varovaisimpia viestejä.
Useat havahtuvat vasta siinä vaiheessa, kun rahaa on jo lähtenyt maailmalle ja yhteys myyjätahoon yhtäkkiä katkeaa. Myyjän verkkosivut saattavat kadota, eikä viesteihin enää vastata.
”Sitten ovat ne, jotka ovat täysillä mukana loppuun asti, ja ollaan jo siinä vaiheessa, ettei ole enää pelimerkkejä mihinkään suuntaan”, kuvaa Hirvi surullisimpia tapauksia.
Huijarit vakuuttavat monin keinoin
Luulisi, ettei haavepilviä maalaileviin lupauksiin ulkomailta helposti lankea, mutta huijarit osaavat olla vakuuttavia. He lupailevat yleensä tuottoja, joita on liki mahdotonta saada arvopaperimarkkinoilta.
Hirvi kertoo, että huijarit rakentavat sijoitusten ympärille usein todentuntuisia peitetarinoita. Sijoitus saatetaan liittää esimerkiksi innovaatioon, yritysjärjestelyyn, nousevaan alaan – tai sairauteen. Ebolaan koetetaan paraikaa kehittää kuumeisesti lääkettä.
Huijarit voivat myös kehottaa epäileviä ihmisiä kääntymään kysymyksissään viranomaisten puoleen. Vastaajalle saatetaan tarjota puhelinnumeroa, josta vastaa ”valvoja”. Todellisuudessa tämä ”viranomainen” istuu huijarisoittajaa vastapäätä.
Sijoitushuijausten tueksi rakennetaan myös uskottavia verkkosivuja, tai niitä saatetaan kopioida oikeilta yhtiöiltä. Lisäksi sijoituspäätökset on yleensä tehtävä kiireessä.
Harri Hirvi toteaa, että vaikka suomalaiset yleensä ovat monessa asiassa hyvin kriittisiä, vakuuttavaan englanninkieliseen sijoituspuheluun asiantuntevakin saattaa langeta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti