Venäjän keskuspankki päästi ruplan kellumaan
Ruplan alamäki jatkuu. Analyytikot pitävät kellutuspäätöstä oikeana.
Venäjän ruplan arvo suhteessa dollariin ja euroon heikkeni edelleen torstaina. Eilen iltapäivällä Moskovan pörssissä maksettiin dollarista 46,0 ruplaa ja eurosta 57,7 ruplaa. Venäläisvaluutan devalvoituminen länsivaluuttoihin nähden on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti jo heinäkuusta alkaen.
Keskiviikkona rupla heikentyi dollareista ja euroista rakennettuun valuuttakoriin nähden noin kolme prosenttia ja torstainakin lähes kolme prosenttia.
Markkinoilla mietitään nyt kuumeisesti, onko ruplan alamäki päättymässä vai jatkaako se sukellustaan. Jos raakaöljyn hinnanlasku jatkuu, lisääntyy myös paine ruplaa kohtaan.Venäjän keskuspankki on viikon aikana tehnyt kaksi strategista päätöstä, joiden tarkoituksena on stabilisoida rupla.
Viime perjantaina pankki nosti ohjauskorkoaan 8,0 prosentista 9,5 prosenttiin, eli enemmän kuin analyytikot olivat ounastelleet.
Keskiviikkona pankki tiedotti rajoittavansa ruplan tukiostot korkeintaan 350 miljoonaan dollariin päivässä. Summa on niin vähäinen, että käytännössä pankki on siirtynyt ruplan kellutukseen.
Keskuspankin varapääjohtaja Ksenija Judajeva kuitenkin tarkensi myöhemmin päätöstä toteamalla, että tarvittaessa pankki voi lisätä tukiostojen määrää rajattomasti. Judajevan lausunto tulkittiin varoitukseksi Forex-markkinoilla operoiville valuuttaspekuloitsijoille.
Valtaosa analyytikoista katsoo, että keskuspankki toimii oikein, kun se päästää ruplan vähitellen kellumaan.
Monien mielestä päätös olisi kuitenkin pitänyt tehdä aikaisemmin, sillä pankki tuhlasi lokakuussa noin 20 miljardilla eurolla kallisarvoista valuuttavarantoaan ilman, että ruplan luisu pysähtyi.
Jatkossa keskuspankki keskittyy tukemaan maan huojuvaa pankkisektoria muun muassa dollaripohjaisen Repo-rahoituksen avulla. Keskuspankki on varautunut rahoittamaan pankkeja noin kymmenellä miljardilla dollarilla kuukaudessa. Pankit ovat kuitenkin toistaiseksi pitäneet Repo-luottojen korkoja liian korkeina.
Ruplan devalvoitumisessa ei tietenkään ole kyse vain keskuspankin ja markkinoiden välisestä väännöstä, vaan koko Venäjän kansantalouden uskottavuudesta.
Nykytilanne näyttää jo vaikeammalta kuin vuoden 2009 taloustaantuma, ja vuoden 1998 talousromahduksen toistuminen on mahdollista.
Reaalitalouden puolelta on alkanut kantautua yhä synkempiä uutisia ja kansalaiset varautuvat jo täyttä päätä huonompiin aikoihin.
Torstaina tuli tietoon, että lähinnä Ladoja valmistavan Avtovazin automyynti on pudonnut kuluvana vuonna 18 prosentilla edellisvuodesta. Tämä siitä huolimatta, että autonostajat ovat siirtymässä joukolla halvempiin merkkeihin.
Myös ongelmaluottojen määrä on nopeasti kasvamassa. Esimerkiksi Pietarin arbitraatio-oikeudessa pankkien kanteet velallisia vastaan ovat syksyn aikana kaksinkertaistuneet.
Myös konkurssien määrä on selvästi lisääntynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti