Rupla painuu - Venäjän keskuspankki pattitilanteessa
Ruplan kurssi suhteessa dollariin tippui alimmilleen sitten maaliskuun.
Öljyn hinnan lasku kurittaa ruplaa ja tästä syystä Venäjän keskuspankin uskotaan myös pidättäytyvän leikkaamasta korkotasoa tällä viikolla, kertoo Bloomberg.
Ruplan kurssi putosi 0,5 prosenttia. Pahimmillaan yhdellä dollarilla sai 60.471 ruplaa.
Vauhdilla heikkenevä rupla voi pistää Venäjän keskuspankin "vaikean valinnan" eteen.
"Toisaalta talouden taantuma ja erittäin tiukat luottoehdot puhuvat korkoleikkauksen puolesta", sanoo analyytikko Liza Ermolenko.
"Mutta toisaalta taas käytäntöjen helpottaminen aikana, jolloin rupla heikkenee rajusti, voisi pistää sen laskemaan entistä syvemmälle, luoden näin riskin inflaatiosta ja taloudellisesta epävakaudesta."
Todennäköisesti korkotasot jätetään ennalleen. Venäjän pankin johtaja ei lähteiden mukaan näe tarvetta laskea tasoa nykyisessä tilanteessa.
Venäjän inflaatio hidastui 15,3 prosenttiin viime kuussa sen jälkeen kun se oli saavuttanut 13-vuotisen huippunsa, 16,9 prosenttia, maaliskuussa.
Silti tiedot kuluttajahinnoista antavat ymmärtää, että inflaatio olisi kiihtymässä taas tässä kuussa.
Viime vuoden tilinpäätösten perusteella Venäjällä toimivat isot suomalaisyhtiöt ovat selvinneet toistaiseksi siedettävin vaurioin. Euroissa raportoitavat tulokset ja sijoitusten arvot ovat menneet alas, mutta niin Fortum, YIT kuin Nokian Renkaatkin tekivät vuoden lopullakin Venäjällä voittoa.
Erikoisin asetelma on Nokian Renkailla. Venäjän romahdus lamaannuttaa renkaiden kysynnän Venäjällä, mutta toisaalta halpa rupla kohentaa yhtiön Pietarin tehtaan kilpailukykyä vientimarkkinoilla.
Nokian Renkaat tekee 80 prosenttia henkilöautonrenkaistaan Venäjällä. Kun ruplan kurssista hävisi vuodessa puolet, sai vienti Pietarin tehtaalta melkoisen piristysruiskeen.
”Pietarin tehtaan kaikki kulut ovat käytännössä ruplissa, mutta pääosa raaka-aineiden hinnoista on sidottu dollarikurssiin. Karkeasti ottaen alle puolet kustannuksista on suoria ruplakustannuksia”, kertoo toimitusjohtaja Ari Lehtoranta.
Käytännössä siis Pietarin tehtaan kustannuskilpailukyky on kohentunut jopa parikymmentä prosenttia.
Lisäsikö Nokian Renkaat viime vuonna vientiä Venäjältä?
”Kyllä. Tuotannosta noin 60 prosenttia meni vientiin. Tänä vuonna pyrimme lisäämään myyntiä erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Viime vuonna pystyimme kompensoimaan romahduksesta yli puolet kustannussäästöillä ja sillä, että dollaripohjaisten raaka-ainekustannusten nousu vaikuttaa Venäjällä viiveellä.”
Nokian Renkaat teki viimeisellä neljännekselläkin erinomaisen tuloksen. Koko konserni teki liikevoittoa 78 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia liikevaihdosta, mikä on teollisuusyritykselle hurjan hyvä taso.
Kustannuskilpailukyvyn parannus antaisi yhtiölle mahdollisuuden käydä aggressiiviseen hintakisaan, mutta sitä yhtiö ei Lehtorannan mukaan tee.
”Kustannusmuutokset eivät ole premium-tuotteilla syy hintamuutoksiin. Hinnoittelu tapahtuu markkinoilla ja seuraamme premium-kilpailijoidemme hinnoittelua.”
Nokian tehdas Suomessa tekee henkilöautonrenkaista enää pienen osan, mutta kaikki raskaat renkaat tehdään siellä. Nokian tehdas on tärkeä myös tuotekehityksen osana.
”Toki kasvava kustannusero tehtaiden välillä lisää paineita parantaa Nokian tehtaan joustavuutta ja tuottavuutta”, arvioi Lehtoranta.
Sen enempää Nokian kuin Pietarin tehdaskaan eivät käy täydellä kapasiteetillaan. Tarvittaessa tuotantoa voi nopeasti lisätä.
YIT ja Fortum ovat investoineet kovasti Venäjälle, mutta ne eivät vie mitään Venäjältä ulos. Niiden tilanne on hankalampi.
Viime vuoden lopulla YIT tosin sai tilapäisen edun, kun ruplan romahdusta pelästyneet venäläiset innostuivat sijoittamaan kiinteään omaisuuteen – YIT:n asuntoihin. Ostovoima Venäjällä kuitenkin heikkenee, joten vuodenvaihteen 9611 rakenteilla olevaa asuntoa ovat iso riski. 5913 asuntoa oli vielä myymättä.
Fortumin tilinpäätös kertoo, että neljän miljardin euron sijoituksista Venäjälle hupeni ruplan mukana muuntoerona 1?319 miljoonaa euroa. Se on iso summa, mutta Fortumin koko tase on yli 21 miljardia euroa.
Venäjän rupla on heikentynyt tänään reippaasti suhteessa keskeisimpiin valuuttoihin. Ruplaa painaa erityisesti öljyn halventuminen edelleen.
Yhdellä eurolla sai iltapäivällä 78,25 ruplaa ja yhdellä dollarilla 66,41 ruplaa klo 15.32.
Moskovan pörssin dollaripohjainen RTS-indeksi noteerattiin reilun neljän prosentin laskussa. Ruplapohjainen MICEX-indeksi oli sen sijaan reilun prosentin nousussa.
Öljyn WTI-laatu noteerattiin iltapäivällä 44,85 dollarissa ja Brent-laatu 45,75 dollarissa.
tiistai 23. joulukuuta 2014
VENÄJÄ
Alexandra Räikkönen, 13:14
Venäjä velvoittaa valtionyhtiöt myymään ulkomaanvaluuttaa
Venäjän hallitus on määrännyt viisi valtionyhtiöt myymään valtaosan niille viimeisen kahden kuukauden aikana kertyneestä ulkomaanvaluutasta, kirjoittaa talouslehti Kommersant.
Valuuttamyyntien arvioitu arvo on miljardi dollaria päivässä.
Ulkomaanvaluutastaan joutuvat luopumaan energiayhtiö Gazprom, öljy-yhtiöt Rosneft ja Zrubežneft ja jalokiviyhtiöt ALROSA ja Kristall.
Suurimmat ulkomaanvaluuttatulot ovat Gazpromilla ja Rosneftilla. Yhtiöiden on sovittama myyntiaikatauluista Venäjän keskuspankin kanssa.
Määräys koskee Kommersantin mukaan ainoastaan valtionyhtiöitä, mutta lehti kertoo myös muiden yhtiöiden valuuttakaupan joutuvan tarkkailuun.
VENÄJÄ
Alexandra Räikkönen, 12:29
Moskovan pörssi toipuu pohjistaan: +30 %
Moskovan pörssi on lähtenyt toipumaan reipasta vauhtia viikontakaisista pohjalukemistaan. Dollaripohjainen RTS-indeksi oli tiistaina puoliltapäivin jo 30 prosenttia viime tiistain päätöslukemien yläpuolella ja 41 prosenttia tiistai päivän sisäisen pohjan yläpuolella.
Vahvistumisen taustalla on ruplan toipuminen. Rupla on vahvistunut dollaria vastaan viikon aikana 24 prosenttia.
Ruplaa ovat vahvistaneet Venäjän keskuspankin toimet ja Kiinan Venäjälle tarjoama tuki. Öljyn hinnassa ei ole tapahtunut viikon aikana suuria muutoksia, joskin öljyn hinnanlasku näyttää pysähtyneen.
Venäjän keskuspankki julkisti viime viikolla joukon toimia valuuttamarkkinoiden vakauttamiseksi. Keskuspankki kertoi pyrkivänsä tasapainottamaan ruplan kysyntää ja tarjontaa sekä vähentämään yritysten valuuttariskiä. Lisäksi Venäjä ilmoitti pääomittavansa pankkejaan 13 miljardilla eurolla.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi puolestaan ilmoitti viikonloppuna, että maa tukee Venäjää tarvittaessa sen talousongelmissa. Ministeri ei tarkentanut, missä muodossa tuki tulisi, mutta kyse voisi olla esimerkiksi maiden välisen valuuttavaihtosopimuksen laajentamisesta. Kiina ja Venäjä pyrkivät sopimuksella vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista.
