RAHAPOLITIIKKA

 Tommi Melender, 17:27

Jenkkiprofessori: EKP:n jättielvytys jää vajaatehoiseksi

Euroopan keskuspankki seuraa USA:n ja Japanin keskuspankkeja aloittaessaan massiivisen joukkolainojen osto-ohjelman.

Monet talousviisaat epäilevät määrällisen elvytyksen tehoa euroalueella, jopa ne, jotka sitä kannattavat. Harvardin yliopiston professorin Martin Feldsteinin mielestä skeptisyydelle on hyvät syyt.

"Euroopasta puuttuvat ne mekanismit, joiden vuoksi QE toimi USA:ssa", Feldstein kirjoittaa The Project Syndicaten julkaisemassa artikkelissa.

USA:n kymmenvuotisen valtionlainan korko oli lähellä neljää prosenttia Fedin aloittaessa vuonna 2008 määrällisen elvytyksen. Osto-ohjelmillaan Fed painoi kymmenvuotiset korot 1,5 prosenttiin.

Pitkien korkojen lasku pönkitti niin amerikkalaista osake- kuin asuntomarkkinaa, mikä heijastui postiivisesti yksityiseen kulutukseen ja yritysten toimintaan. Viime aikoina jenkkitalous on kasvanut noin neljän prosentin vuosivauhtia.

Euroalueella määrällisen elvytyksen lähtökohdat poikkeavat olennaisesti USA:sta, koska pitkät korot ovat jo valmiiksi matalalla. Saksan ja Ranskan kymmenvuotiset valtionlainat liikkuvat puolessa prosentissa ja Italian ja Espanjankin puolessatoista prosentissa. EKP:n toimet lähinnä heikentävät euroa valuuttamarkkinoilla.

"Painamalla euron kurssin 1,15 dollarin tasolta pariteettiin tai jopa sen alapuolelle määrällinen elvytys auttaa euroaluetta, mutta ei tarpeeksi", Feldstein kirjoittaa.

Vanhalla mantereella ei hänen mielestään ole mahdollista myöskään vauhdittaa kysyntää perinteisellä keynesiläisellä finanssipolitiikalla, koska euromaat ovat raskaasti velkaantuneita.

Feldstein neuvookin hallituksia panemaan toimeen verouudistuksia, jotka edistävät investointeja, yksityistä kulutusta ja asuntorakentamista paisuttamatta vajeita.

"Vaikka euroalueen maat eivät voi sopeuttaa korkotasoaan tai valuuttakurssejaan, ne voivat muuttaa verotustaan kysyntää ja kulutusta elvyttävään suuntaan. Tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat maakohtaisesti. Poliittisten päättäjien täytyy tunnustaa, ettei QE yksinään riitä -- ja alkaa miettiä keinoja kysynnän vahvistamiseksi."

RAHAPOLITIIKKA

 Tommi Melender, 17:28

Keskuspankit ovat luoneet vakautta, nyt ne aiheuttavat heiluntaa

Sveitsin frangi vahvistui tänään hurjasti euroa ja dollaria vastaan. Intian osakemarkkina koki suurimman päivärallinsa vuoteen.

Erillisiä tapahtumiako?

Kyllä ja ei. Molemmissa voimakkaat markkinaliikkeet sai aikaan keskuspankki. Viime vuosina keskuspankit on tunnettu ennen muuta markkinoiden vakauttajina. Sveitsin ja Intian tapaukset antavat esimakua siitä, että vastedes rahapolitiikka voi aiheuttaa myös töyssyjä.

"Volatiliteetti on palannut markkinoille. Sijoittajat joutuvat kohtaamaan vastakkaisia kehityskulkuja, kun kansantaloudet ja rahapolitiikat eriytyvät toisistaan. Seurauksena on erilaisia törmäyksiä", Societe Generalen globaali strategi Kit Juckessanoo uutistoimisto Bloombergille.

Intian keskuspankin ensimmäinen koronlasku 20 kuukauteen ei tullut salamana kirkkaalta taivaalta, mutta päätöstä ei myöskään erityisemmin pohjustettu. Keskuspankin pääjohtaja Raghuram Rajan käytti maltillistuneen inflaation avaamaa tilaisuutta tukea Intian taloutta, jonka kasvu on enää puolet neljän vuoden takaisesta.

Sen sijaan Sveitsin keskuspankin ilmoitus luopua frangin kurssin säätelystä yllätti sijoittajat täysin. Seurauksena oli luisu maan osakemarkkinoilla. Tätä kirjoitettaessa laskua oli yli kymmenen prosenttia.

Markkinakommenteissa arveltiin sveitsiläiskeskuspankkiirien ennakoivan EKP:n määrällistä elvytystä.

Rahapoliittiset linjaerot tulevat selvimmin esiin tarkasteltaessa Yhdysvaltoja, euroaluetta ja Japania. Siinä missä Fed on lopettanut määrällisen elvytyksen ja valmistautuu ensimmäisiin koronnostoihin, EKP ja BOJ jatkavat kevennyslinjalla vielä pitkään.

Näiden asetelmien pitäisi vahvistaa dollaria ja heikentää jenkkiosakkeiden houkuttelevuutta eurooppalaisiin ja japanilaisiin verrattuna.

Mutta kuten sijoittajat saivat Sveitsissä ja Intiassa huomata, keskuspankit tekevät toisinaan äkillisiä liikkeitä, jos toimintaympäristö muuttuu.