Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
torstai 10. maaliskuuta 2016
sunnuntai 6. maaliskuuta 2016
TEBATTI
Venäjän-pakotteiden poistamisella olisi vähäinen vaikutus
Julkisessa keskustelussa on virinnyt ajatus Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden poistamisesta. Tavoitteena on saada Venäjän-kauppa uudelleen vauhtiin.
Pakotteiden poistaminen ei ole luonnollisestikaan Suomen käsissä vaan se olisi koko EU:ta koskeva poliittinen päätös, joka tehdään säädetyssä järjestyksessä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että talouspakotteiden vaikutus Venäjän-kaupan volyymeihin on ollut suhteellisen pieni. Perimmäiset syyt kaupan näivettymiseen ovat muualla – raakaöljyn hinnan romahduksessa ja ruplan kurssin vajoamisessa.
EU:n asettamat pakotteet kieltävät kaiken asekaupan venäläisten osapuolten kanssa ja edellyttävät vientilupamenettelyä kaksikäyttötuotteille – tuotteille, joita voidaan käyttää niin siviili- kuin sotilastarkoituksiin. Vientilupamenettely koskee myös arktisten alueiden ja syvänmeren öljynetsintään ja -tuotantoon liittyviä laitteita.
Lisäksi pakotteet kieltävät nimettyjen venäläispankkien ja yritysten osalta sellaisten siirtokelpoisten arvopapereiden ostamisen, myymisen ja muun käsittelyn, joiden maturiteetti on yli 30 päivää.
Vastatoimena Venäjä on kieltänyt maataloustuotteiden, kuten liha-, maito- ja kalatuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten tuonnin EU:sta.
Mikä sitten on ollut asetettujen pakotteiden vaikutus EU:n ja Venäjän väliseen kauppaan?
Asekauppaa ei Venäjän ja EU:n välillä tällä hetkellä käytännössä käydä. Vuonna 2013 EU:n aseviennin arvo Venäjälle oli noin 300 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo Venäjältä noin 3,2 miljardia euroa.
Kaksikäyttötuotteiden osalta pakotteilla on ollut vaikutusta joidenkin yksittäisten yritysten toimintaan. Kokonaisvaikutus kauppaan on ollut kuitenkin hyvin vähäinen. Arktisten alueiden ja syvänmeren öljynetsinnän ja tuotannon osalta raakaöljyn dramaattinen hinnanlasku taas on tehnyt vaikeasti saavutettavien öljy- ja kaasuesiintymisen hyödyntämisen kannattamattomaksi.
Finanssisektorilla huomio on kiinnitettävä ennen sanktioiden voimaantuloa liikkeelle laskettujen velkakirjojen erääntymiseen ja siihen, onko venäläisorganisaatioilla kykyä selvitä velvoitteistaan. Pakotteiden kohteina olevat pankit ja yritykset kykenivät hoitamaan viime vuonna erääntyneet joukkovelkakirjalainat, joiden arvo oli noin 30 miljardia dollaria.
Tänä vuonna vastaavanlaisia joukkolainoja erääntyy arviolta 16 miljardin dollarin edestä. Tätä ei pidetä erityisenä ongelmana venäläisorganisaatioille. Pakotteiden mahdollisesti jatkuessa haasteellisemmiksi muodostuvat jälleenrahoituksen kannalta vuodet 2017 ja 2018, jolloin erääntyvien joukkovelkakirjojen arvo on yhteensä noin 72 miljardia dollaria.
Maataloustuotteiden viennin arvo EU:sta Venäjälle oli vastapakotteita edeltävältä 12 kuukaudelta noin 11 miljardia euroa. Vastapakotteiden asettamisen jälkeisenä 12 kuukauden jaksolla vienti putosi lähes puolella ja oli 6,2 miljardia euroa. Suhteellisesti yksi suurimpia menettäjä EU-maista on ollut Suomi. Maataloustuotteidemme vienti Venäjälle laski tarkastelujaksolla 460 miljoonasta 148 miljoonaan euroon.
Öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnat laskivat romahdusmaisesti viime vuonna. Hintaromahdus on heikentänyt ruplaa ja leikannut merkittävästi venäläisten ostovoimaa. Koska ainakaan muutamaan vuoteen ei ole odotettavissa paluuta vuosien 2012–13 raakaöljyn hintatasolle, on Venäjä käynnistänyt tuonninkorvausohjelman. Ohjelman tavoitteena on vähentää maan riippuvuutta tuonnista.
Tuonninkorvausohjelma on liiankin voimakkaasti liitetty asetettuihin kauppapakotteisiin. Enemmänkin kyse on Venäjän pyrkimyksestä monipuolistaa talouttaan ja selvitä raaka-aineiden, erityisesti öljyn, hintaheilahteluista.
Viejien pitäisi nähdä tuonninkorvausohjelma enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Ilman merkittäviä investointeja teollisuuteen ja maatalouteen tuonnin korvaaminen omalla tuotannolla ei ole Venäjälle mahdollista. Nyt pitäisikin kehittää innovatiivisia ja joustavia rahoitusratkaisuja venäläisille investoijille.
Pakotteiden mahdollinen poistaminen ei lisäisi merkittävästi ulkomaisten tuotteiden kysyntää Venäjällä. Pakotteiden poistaminen ei myöskään tuo takaisin venäläisten ostosmatkailijoiden tulvaa suomalaisiin kauppakeskuksiin.
Tästä pitää huolen ruplan nykyinen kurssi, joka on edelleen liian vahva suhteutettuna raakaöljyn alhaiseen hintaan. Tehokkain lääke Venäjän-viennille ja venäläisten ostosmatkailulle olisi raakaöljyn tuntuva hinnannousu. Sen rinnalla pakotteiden merkitys on marginaalinen.
Kirjoittaja Tapio Lautsi on Venäjän talouteen ja venäläisiin yrityksiin erikoistuneen konsulttiyhtiö Oy RegIT Ab:n toimitusjohtaja.
torstai 3. maaliskuuta 2016
EUROOPASTA HYVÄÄ TALOUSDATAA
11:02 Markitin koko euroalueen ostopäällikköindeksi nousi helmikuussa odotettua vahvemmin 53,0 pisteeseen edelliskuun 52,7 pisteestä. Saksan talouden ostopäällikköindeksi nousi 54,1 pisteeseen helmikuussa. Investing.comin ennuste odotti indeksin pysyvän tammikuun tasolla 53,8 pisteessä. Saksan palvelualan ostopäällikköindeksi nousi 55,3 pisteeseen edelliskuun 55,1 pisteestä. Myös Espanjan Italian palvelualan ostopäällikköindeksit olivat hieman odotettua parempia. Ranskan palvelualan ostopäällikköindeksi kehittyi sen sijaan odotettua heikommin, pudoten 49,2 pisteeseen edelliskuun 49,8 pisteestä. © ARVOPAPERIperjantai 12. helmikuuta 2016
VENÄJÄ
Soros uskoo Venäjän ajautuvan konkurssiin
Iso osa Venäjän ulkomaisista veloista erääntyy vuonna 2017. Sijoittajakonkari George Soros sanoo, että tuo vuosi tulee viemään "Putinin järjestelmän" konkurssiin.
Sorosin mukaan Venäjää uhkaava poliittinen kuohunta voi alkaa jopa aiemmin.
"Putinin suosio, joka on edelleen korkealla, lepää sosiaaliseen sopimukseen, jossa hallitus antaa taloudellista vakautta ja nostaa hitaasti, mutta varmasti elintasoa. Länsimaiden pakotteet yhdessä öljyn hinnan rajun laskun kanssa saavat järjestelmän epäonnistumaan molemmissa tehtävissä", Soros kirjoittaa Project Syndicate -sivustolla.
Venäjän hallituksen täytyy leikata seitsemässä prosentissa olevaa budjettivajetta kolmeen prosenttiin, jotta inflaatio ei lähde hyrräämään käsistä, Soros arvioi. Venäjän sosiaaliturvarahastosta on rahat loppumassa ja se täytyy sulauttaa yhteen hallituksen infrastruktuurirahaston kanssa, jotta sitä on mahdollista täydentää.
Näillä ja muilla kehityskuluilla on negatiivinen vaikutus elintasoon ja parlamenttivaaleissa syksyllä äänensä antavan äänestäjäkunnan mielipiteisiin, Soros arvioi.
Soroksen mukaan tehokkain tapa, jolla Venäjä voi estää romahduksen on aiheuttaa Euroopan unionin romahdus sitä aiemmin.
"EU, joka repeytyy liitoksistaan ei voi pitää yllä Ukrainan tilanteesta johtuen asetettuja pakotteita Venäjää vastaan. Sitä vastoin Putin tulee taas saamaan merkittävää taloudellista hyötyä jakamalla Euroopan ja käyttämällä hyväksi yhteyksiään kaupallisiin toimijoihin ja anti-eurooppalaisiin puolueisiin", Soros pohtii.
Lähde: Talouselämä
torstai 4. kesäkuuta 2015
EUROALUE
Alex Heurlin, 18:25Kreikan eräpäivä lähestyy, miten reagoivat markkinat?
Koko kevään jatkuneissa Kreikan velkaneuvotteluissa lähestytään viimein ratkaisua. Kreikalta eräntyy huomenna 300 miljoonan euron erä IMF:lle, eikä maa pysty näillä näkymin maksamaan erääntyvää maksua ilman velkojien apua.
Mandatum Lifen salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen odottaa mielenkiinnolla Kreikan tilanteen kehittymistä.
”Mandatum on varautunut mahdollisesti jopa lisäämään salkkujen riskitasoa, jos Kreikan tilanne tuo heiluntaa markkinoille”, Lehtonen sanoo Arvopaperille.
Euroalueen johtajat ovat toistelleet kyllästymiseen asti, että Kreikan mahdolliseen euroeroon on varauduttu nyt paremmin kuin eurokriisin pahimpina hetkinä muutama vuosi sitten.
Lehtonen ennakoi, että kriisi pystytään eristämään, vaikka Kreikka ei pystyisikään hoitamaan maksueriä tulevina päivinä.
”Kreikkalaisille maksukyvyttömyyden suorat ja epäsuorat seuraukset olisivat hyvin vakavat, mutta nykytiedon valossa vaikutukset rajautuisivat sinne, eivätkä leviäisi laajemmiksi.
Kyse on ennen kaikkea enemmän poliittisesta tahdosta kuin vakavasta taloudellisesta kysymyksestä euroalueella. Emme odota vuoden 2012 eurokriisin kaltaista uutta näytöstä ”
Kreikan vaikutus voi jäädä pienemmäksi, varsinkin jos Euroopan talous on saamassa tuulta siipiensä alle. Euroalueen makroluvut ovat olleet viime kuukausina melko rohkaisevia.
”Jos Kreikan tilanne aiheuttaisi isompia negatiivisia markkinareaktioita, voisi se tarjota oston paikkoja Mandatumille”, Lehtonen valottaa.
maanantai 27. huhtikuuta 2015
VELKAKRIISI
Tommi Melender, 18:03Salkunhoitajan rajut kommentit: Syriza suistaa Kreikan vararikkoon
Kreikka on ajautumassa maksukyvyttömäksi, mutta tuskin silti ulos euroalueesta.
Näin arvioi norjalaisen varainhoitoyhtiö Skagenin salkunhoitaja Torgeir Høien markkinakatsauksessaan.
Skagenin Tellus-rahasto on käynyt kauppaa Kreikan valtionlainoilla, mutta luopui niistä lopullisesti marraskuussa. Syynä oli epäluottamus parlamenttivaalit voittaneeseen ja päähallituspuolueeksi nousseeseen vasemmistolaiseen Syrizaan.
”Vaalitulos johti pelättyäkin huonompiin seurauksiin, kun Syrizan radikaalit liittoutuivat hourupäisten oikeistopopulistien kanssa”, Høien kirjoittaa.
Hän tähdentää, että Kreikan suurin ongelma ei ole enää julkinen velka, vaan talouden pysähtyneisyys. Syrizan interventionistinen talousohjelma muistuttaa Andreas Papandreoun Pasok-puolueen 1980-luvun alussa omaksumia tuhoisia oppeja.
”Kreikan elinkeinoelämä on jo kovassa paineessa ja vaarassa romahtaa veronkorotusten, tuhlailevien julkisten menojen ja tiukentuvan sääntelyn painolastin alle.”
Høien uskookin Syrizan ajavan Kreikan talouden uuteen taantumaan.
Vielä viime vuonna eläteltiin kasvutoiveita, ja valtionlainojen korot liikkuivat neljässä prosentissa. Toisin sanoen velanhoitomenot olivat samaa tasoa Irlannin kanssa ja matalampia kuin Italiassa ja Portugalissa.
”Velanhoitomenot olisivat alentuneet edelleen tänä vuonna ja painuneet kohti Ranskan tasoa, mutta asetelmat muuttuivat, kun talouden elpyminen pysähtyi.”
EU-maiden lainat kirjataan alas?
Høien pitää varsin todennäköisenä, että Kreikka ei lähitulevaisuudessa enää pysty hoitamaan velkojaan. Valtion kirstut tyhjenevät näillä näkymin heinäkuun loppupuolella.
Suurin osa, eli 60 prosenttia, Kreikan veloista koostuu EU-maiden kahdenvälisistä lainoista ja EU:n rahoitusvakautusvälineen kautta maksetuista lainoista. Høien ennustaa, että ne joudutaan kirjaamaan alas. IMF:n lainat muodostavat velkapotista 10 prosenttia, eikä Høien usko Kreikan laiminlyövän niitä. EKP:n osuus on kuusi prosenttia, ja niissä lainoissa voidaan nähdä maksuviivästyksiä.
Yksityissijoittajien osuudet eivät ole prosenteissa suuria. Heille on luvassa karvaat tappiot.
Maksukyvyttömäksi ajautuminen ei Høienin mukaan väistämättä merkitse Kreikan eroa eurosta. Jos EKP on valmis myöntämään Kreikan keskuspankille hätärahoitusta ja hyväksymään mittavat epätasapainot Kreikan pankkien välisessä maksujärjestelmässä, helleenit voivat pysyä mukana yhteisvaluutassa.
Tavalliset kreikkalaiset eivät halua eurosta pois, ja todennäköisesti he jatkaisivat mahdollisen rahaliitosta eroamisen jälkeenkin eurojen käyttöä, aivan kuten monet muutkin yhteisvaluuttaan kuulumattomat eteläisen Euroopan asukkaat.
”Kreikan maksukyvyttömyys aiheuttaisi lyhyellä tähtäimellä heiluntaa markkinoilla, mutta sen nettovaikutukset euroalueelle muodostuisivat positiivisiksi, ainakin pitkän ajan kuluessa.”
Stoppi populismin nousulle?
Høien arvelee, että Kreikan varoittava esimerkki ajaa Espanjaa ja Italiaa uudistamaan talouksiaan liberaalimpaan suuntaan ja syö niissä vaikuttavien populististen liikkeiden, Podemosin ja Viiden tähden liikkeen, kannatusta.
Niille, jotka pelkäävät Portugalin ajautuvan seuraavaksi kurimukseen, Høien tarjoilee rauhoittavia sanoja: rakenteelliset uudistukset ovat edenneet siellä selvästi ripeämmin kuin Kreikassa.
”Myös Ranska voisi hyötyä välillisesti Kreikan ahdingosta, mikäli se kaventaisi Marine Le Penin kannatuspohjaa. Taloudellisen järjen paluu Ranskaan voisi olla suurin myönteinen poliittinen seuraus Syrizan tuhoisasta politiikasta.”
Høien näkee rohkaisevia merkkejä Kreikassakin. Viimeaikaiset gallupit kertovat Syrizan kannatuksen laskusta.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
TUOTOT
Tommi Melender, 17:31Jenkkiosakkeet jyränneet euro-osakkeet, tässä selitys
Amerikkalaiset osakkeet ovat finanssikriisin jälkeisinä vuosina jyränneet eurooppalaiset osakkeet. Eri mittareilla tarkasteltuna vanhalla mantereella vallitsee suurin hinnoitteluale 20 vuoteen Wall Streetiin verrattuna.
"Taloudellisia perustekijöitä tarkastelevan sijoittajan on syytä pohtia, onko Eurooppa halpa -- vai syystäkin halpa", kirjoittaa Standard Life Investmentsin strategi Chris Faulkner-McDonagh markkinakatsauksessaan.
Hän ei täysin tyrmää Euroopan huonoon talouskehitykseen ja rakenteellisiin ongelmiin keskittyviä selitysmalleja. Ne ovat kuitenkin puutteellisia.
Jenkkiosakemarkkinan parempaan menestykseen ja tukevampaan hinnoitteluun vaikuttavat muutkin seikat kuin Euroopan heikkous. Faulkner-McDonagh kiinnittää huomiota amerikkalaisten yhtiöiden tehokkaampaan taseen hallintaan, joka näkyy parempana pääoman tuottona.
"Vuoden 2009 jälkeen Yhdysvalloissa on ollut yhä enemmän firmoja, joiden oman pääoman tuottoluvut ovat todellakin huimia. Eikä tämä trendi rajoitu yhdelle tai muutamalle toimialalle, joten sitä ei voi selittää toimialalähtöisesti."
Faulkner-McDonagh löytää yhteisiä nimittäjiä näille tuottokuninkaiksi kutsumilleen firmoille. Ne ovat kooltaan suuria, toimivat monikansallisesti ja omistavat hyviä brändejä.
"Ne ovat myös ostaneet aktiivisesti omia osakkeitaan, lisänneet velkavivun käyttöä ja tehostaneet tulovirtojensa ja käyttöpääomansa hallintaa."
Ylimääräistä apua tuottokuninkaat ovat saaneet pitkään jatkuneesta dollarin heikkenemisestä.
Lukumäärällisesti huiman oman pääoman tuoton firmoja ei Yhdysvalloissa ole paljon, mutta ne ovat painoarvoltaan sen verran merkittäviä, että vaikuttavat jenkkiosakemarkkinan yleiseen suuntaan ja arvostustasoihin.
Euroopassa yhtiöt eivät yleisesti ottaen ole yhtä tehokkaita pääoman käytössä kuin Yhdysvalloissa eikä vanhalla mantereella ole yhtä paljon varsinaisia tuottokuninkaita.
"Euroopassa on myös vähemmän julkisesti noteerattuja yhtiöitä korkeiden marginaalien toimialoilla (esimerkiksi teknologiasektori muodostaa Yhdysvalloissa osakemarkkinasta 15 prosenttia, mutta Euroopassa vain viisi prosenttia), joskin tällaiset toimialaseikat eivät sinänsä estä korkeita oman pääoman tuottoja."
Taustatekijöinä vaikuttavat erot rahoitussektorien välillä. Yhdysvalloissa joukkolainat ovat suuressa roolissa, Euroopassa nojaudutaan enemmän pankkiluototukseen. Tämän vuoksi eurooppalaisten firmojen on vaikeampi tehostaa pääoman käyttöään.
Faulkner-McDonahgin mielestä ei ole yllättävää, että sijoittajat ovat valmiit pulittamaan enemmän päästäkseen käsiksi kovatuottoisiin jenkkiosakkeisiin.
Mutta säilyykö trendi vastedeskin?
"Ensimmäinen testi on se, miten amerikkalaiset firmat reagoivat Fedin aikeisiin normalisoida rahapolitiikkaa ja nostaa korkotasoa. Myös dollarin vahvistuminen aiheuttaa haasteita jenkkiosakemarkkinan tuottokuninkaille, koska niiden liiketoiminnasta suuri osa on kansainvälistä."
Faulkner-McDonagh näkeekin eurooppalaisilla firmoilla tilaisuuden kaventaa eroa amerikkalaisiin kilpailijoihinsa. Euron heikentyminen auttaa niitä merkittävästi, mutta sen lisäksi niiden pitää hyödyntää eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden uudistukset tehokkaampana pääoman käyttönä.
Kumman bluffi pettää ensin, Kreikan vai velkojien? - "On mahdollista, että Kreikka lipsahtaa ulos eurosta"
Euroryhmän eilinen kokous Kreikan velkatilanteen selvittämiseksi päättyi lyhyeen, tuloksetta. Uusi kokous on määrä järjestää jo perjantaina, mutta Kreikan tilanne alkaa käydä yhä ahtaammaksi. Aktia Pankin ja OP:n pääekonomistit eivät usko Kreikan eroavan eurosta, vaikka sellainen mahdollisuus on olemassa. Siinäkin tapauksessa suurin kärsijä olisi Kreikka itse.
Kaksi autoa ajaa toisiaan kohti. Tiedossa on joko kummallekin tuhoisa törmäys, tai sitten jompi kumpi joutuu väistämään - ja nöyrtymään.
Englanniksi tällaista uhkapeliä kutsutaan termillä game of chicken,ja vertausta siihen on Kreikan ja sen velkojien kohdalla toisteltu runsaasti.
Tavallaan vertaus on osuva: Kreikan nykyinen hätärahoitusohjelma päättyy helmikuun lopussa, ja maan uusi hallitus on sanonut, ettei se hyväksy enempää rahaa nykyisen pelastuspaketin yhteydessä. Vaalit voittanut Syriza-puolue uhosi vaalilupauksinaan tiukkoja velkaneuvotteluja, joissa Kreikan velkaa leikattaisiin ja lainaehdoksi määriteltyä tiukkaa kulukuria höllennettäisiin.
Euromaat taas haluaisivat, että Kreikka nimenomaan jatkaisi nykyisessä lainaohjelmassa, ja suhtautuvat skeptisesti väliaikaislainoihin.
Kreikan euroero olisi toki melkoinen törmäys. Chicken game -vertaus ontuu hieman, sillä Kreikan tilanne voi kriisiytyä jo ennen kummankaan tahon konkreettisia väistöpäätöksiä, jos talletuspako Kreikan pankeista yltyy ja pankit ajatuvat maksukyvyttömyyteen.
Tammikuussa kreikkalaispankeista pakeni Bloombergin mukaan noin 11 miljardia euroa. Kreikan valtion kassavaroista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ne voivat loppua jo helmikuussa, arvioi Bloomberg.
Umpikuja alkoi joka tapauksessa näyttää piirun verran todennäköisemmältä eilen, kun euroryhmän kokous Kreikan tilanteen selvittämiseksi loppui lyhyeen.
Koko viime viikonlopun Kreikka ja sen velkojat kävivät "teknisiä neuvotteluja", ja eilisessä euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa oli määrä kuulla Kreikan ehdotus sen velkaohjelman uudelleenjärjestelemiseksi.
Kreikalla ei kuitenkaan ollut tarjota uutta ehdotusta, ja se piti kohtuuttomana euroryhmän vaatimusta pitäytyä tiukkaan kulukuriin sidotussa, olemassa olevassa lainaohjelmassa.
Uusi kokous on määrä järjestää perjantaina, mutta ministerien turhautuminen oli jo eilen selkeästi havaittavissa. Suomen valtiovarainministeri Antti Rinne kommentoi eilen Ylelle "syövän ihmistä", kun ratkaisua ei tunnu löytyvän.
Ministerien juoksuttaminen Brysselissä monta kertaa viikossa ihmetyttää myös Aktia Pankin pääekonomisti Anssi Rantalaa.
"Kyllä tässä todella kova peli on käynnissä", Rantala naurahtaa.
"En tiedä onko Kreikka laskenut ihan oikein, kuinka vahvat kortit sillä on. Tässä nyt äärimmilleen venytetään muiden sietokykyä, mikä ei välttämättä ole kyllä ihan viisasta."
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem antoi niin ikään eilen ymmärtää, että viimeistään perjantaina Kreikalta odotetaan todellista avausta.
Myös OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä pallo on nyt Kreikalla.
"Seuraavaksi odotetaan Kreikan aloitetta siitä, miten tässä tilanteessa päästäisiin eteenpäin."
Vasta sen jälkeen voidaan palata neuvottelemaan kompromissista.
Voiko Kreikan tilanteeseen löytyä kompromissi, joka miellyttää kaikkia?
"Voisin uskoa, että löytyy kompromissi, joka ei oikein miellytä ketään, mutta jolla päästään eteenpäin", Heiskanen sanoo.
Kahden tason poliittinen peli
Kuluva viikko on kriittinen myös siksi, että mikäli nykyistä ohjelmaa aiotaan jatkaa, siitä on pakko päättää nyt, sillä joissain maissa päätös pitäisi saada parlamentissa läpi vielä tämän kuun aikana, Rantala muistuttaa.
Syy pitkittyneeseen pattitilanteeseen on kahdella tasolla tapahtuva poliittinen valtapeli. Kreikassa Syrizan odotetaan tuovan konkreettisia ratkaisuja ja helpottavan tilannetta tavallisen kansalaisen kannalta.
"Syrizalla on poliittinen linjansa, jota he pyrkivät noudattamaan ja jonka he ovat myös vaaleissa luvanneet, nämä ovat tietysti siellä taustalla. Tietysti he aidosti itse näkevät, että haluavat saada takaisin päätösvallan siitä kulukurista, jota Kreikassa noudatetaan, ja käyttämään kaiken neuvotteluvaran, joka heillä on saatavissa", sanoo Heiskanen.
Euroryhmä haluaa pysyä tiukkana vähintään poliittisen uskottavuutensa vuoksi, mutta myös siksi, että muissa Euroopan heikoimpien talouksien maissa seurataan todennäköisesti tällä hetkellä silmä kovana, miten Kreikan käy.
Lisäksi monessa euromaassa on omatkin taloushuolensa - ja äänestäjänsä, joita päättäjät eivät halua ärsyttää.
Kreikan vaatimusten ajoitus on kerta kaikkiaan huono, sanoo Rantala. Kreikan suunta oli oikea, talous oli saatu jo vakaammaksi ja uudistukset etenivät, vaikkakin hitaasti. Olisi vain kannattanut odottaa pari vuotta.
"Halu ja ymmärrys toisella puolella keskustella erilaisista velan järjestelyistä olisi ollut ihan toinen tilanteessa, jossa niitä uudistuksia olisi toteutettu sopimusten mukaan."
Rantala haluaa uskoa, että asia ratkeaa kuluvan viikon aikana. Hänen mielestään paras ratkaisu olisi se, että ohjelman jatko taattaisiin, jotta Kreikka pystyisi hoitamaan velvoitteensa velkojille lyhyellä aikavälillä ja sen jälkeen voitaisiin kaikessa rauhassa neuvotella siitä, minkä verran nykyisen ohjelman ehdoista voidaan joustaa.
Toisin sanoen Syrizalle annettaisiin hieman tilaa toteuttaa antamiaan lupauksia, mutta ei leikattaisi velkoja. Esimerkiksi ylijäämätavoitteista voitaisiin joustaa, pitkien lainojen pidennyksiä voitaisiin venyttää ja korkoja painaa vielä lähemmäs kohti nollaa niissä lainoissa, joissa se vielä on mahdollista.
Velkarasitus ei muuttuisi miksikään, mutta tulevaisuuden velanhoitokulut helpottuisivat, Rantala pohtii.
Sekä Rantala että Heiskanen korostavat varsinaisten talousuudistusten merkitystä: lainaohjelma on seuraus, mutta kunhan akuutti tilanne saadaan nyt ratkaisua, tulisi keskittyä syyhyn.
OP:n Heiskanen ei kuitenkaan ole ratkaisun aikataulun suhteen yhtä optimistinen. Jos helppo ratkaisu olisi olemassa, se olisi jo tehty, hän sanoo.
"Toivottavasti [ratkaisu saadaan] tietysti mahdollisimman nopeasti, mutta pelkään että se menee kuitenkin jopa maaliskuun puolelle."
Puhaltaako EKP pelin poikki?
Jos päätös ei tule nopeasti ja nykyistä ohjelmaa ei saada jatkettua, jäädään epämääräiseen välitilaan. Se saattaa päättyä vasta sitten kun Kreikan taloudellinen ahdinko syvenee ja uutta motivaatiota asian ratkaisemiseksi löytyy.
Pankkien likviditeetti riippuu kreikkalaisista ja heidän talletuksistaan, sanoo Rantala.
"Oikeasti tämähän kriisiytyy nopeasti jos on kriisiytyäkseen sillä tavalla, että pankkijärjestelmä romahtaa."
"Kreikan kokonen pankkijärjestelmä ei kestä sitä, että miljardiluokassa vedetään talletuksia pois, ne pitää korvata jollain muulla."
Kaksi viikkoa sitten, kun lainaohjelman jatkuminen alkoi näyttää epävarmalta, EKP päätti, ettei se enää lainaa kreikkalaispankeille rahaa, jos vakuutena on Kreikan valtion velkakirjoja. Niin kutsuttua ELA-hätärahoitusta (emergency liquidity assistance) Kreikan keskuspankki kuitenkin vielä saa, ja sen määrä on jopa isompi kuin normaalin likviditeettituen, jonka EKP veti pois.
"Kyllähän tämän ELA:n varassa nämä pankit saattavat pystyä kitkuttelemaan vaikka koko kevään. Aiemmin tämän kriisin aikana Kreikan pankit ovat välillä olleet pitkäänkin kokonaan Kreikan keskuspankin hätärahoituksen varassa", Rantala sanoo.
Teoriassa onkin myös mahdollista, että Euroopan keskuspankki päättäisi huomisessa kokouksessaan lopettaa hätärahoituksen antamisen. Kumpikaan ekonomisteista ei usko, että näin käy.
”Minä itse näkisin, että EKP ei tule olemaan se taho, joka katkasee Kreikan ja euroalueen piuhat", Rantala sanoo.
Euroero olisi suurin tragedia Kreikalle itselleen
Kreikan uhmakas käyttäytyminen kumpuaa Syrizan vaalilupauksien lisäksi siitä, että Kreikan mahdollisen euroeron haittavaikutukset saavat euroalueen päättäjät taipumaan velkahelpotuksiin, jotta maa pysyisi eurossa.
Uskovatko ekonomistit, että EU voisi talouspoliittisen uskottavuutensa säilyttämiseksi hyväksyä Kreikan ajautumisen ulos eurosta?
Rantala huokaa. Se ei olisi hänen mielestään taloudellisesti, poliittisesti eikä Euroopan tulevaisuuden kannalta hyvä.
"On mahdollista että tällainen vahinko tässä tapahtuu, että Kreikka lipsahtaa ulos kaikista yrityksistä huolimatta. Mutta kyllä siinä tietysti pitää Kreikalla olla se aika vakaa tahto, tai ainakin voisi sanoa että aiheuttaa sen sitten toiminnallaan. Jos kaikki velat jätetään hoitamatta, EKP:lle ei makseta kesällä erääntyviä bondeja esimerkiksi, niin sitten sekin [Kreikan euroero] on mahdollista."
Myöskään OP:n Heiskanen ei usko Kreikan eroavan eurosta, ei vaikka neuvottelut nyt jumiutuisivat.
"Kreikkalaisethan eivät halua lähteä eurosta, ja toisaalta euromaat haluavat Kreikan pitää siinä, siinä on tavallaan yhteinen intressi olemassa."
Sekä Rantala että Heiskanen ovat yhtä mieltä siitä, että suurin tragedia Kreikan euroero olisi Kreikalle itselleen.
Rantala muistuttaa, että tilanne on muuttunut vuodesta 2010, jolloin Kreikka ensimmäisen kerran romahti.
"Tässä on monta vuotta nyt aika määrätietoisesti pyritty rakentamaan erilaisia instituutioita ja palomuureja, joilla ongelmien leviäminen maasta toiseen hallitsemattomasti markkinoiden kautta voisi tapahtua", hän sanoo.
Markkinat pysyivät kohtalaisen rauhallisina myös eilen, vaikka neuvottelut kariutuivat. Euro heikkeni hieman suhteessa dollariin, mutta vakiintui nopeasti.
Rantala korostaakin, että vaikka kriisi on jälleen vellonut Kreikassa viime syksystä lähtien ja lainojen korot ovat sahanneet uutisten mukana ylös ja alas, muiden entisten kriisimaiden valtionvelkojen korot ovat laskeneet siinä missä esimerkiksi Saksan ja Suomenkin. Tartuntaefekti ei vaikuta enää olevan uhka.
Jos Kreikka ajautuisi ulos eurosta, sen pankkijärjestelmä todennäköisesti romahtaisi ja talous sukeltaisi uudestaan. Se tuskin lisäisi muiden maiden halua irrottautua yhteisestä valuutasta, Rantala sanoo.
tiistai 17. helmikuuta 2015
KREIKKA
Alex Heurlin, 10:24Ekonomisti: Kreikan eroaminen mahdollista
Kreikan eroaminen valuuttaliitto eurosta on mahdollista, mutta ei todennäköistä, kirjoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Kreikan uusi hallitus on vihjaillut hakevansa rahoitusta Kiinasta tai Venäjältä, mikäli Euroopasta tulevat rahavirrat tyrehtyvät. Von Gerich ei pidä euroalueen ulkopuolista rahoitusta todennäköisenä.
"Vaikka nämä [EU:n ulkopuoliset] maat olisivatkin valmiita auttamaan, apu ei tulisi ehdoitta. Siinä tilanteessa on vaikea nähdä, että Kreikka pysyisi eurossa", von Gerich kirjoittaa.
Euroalueen johtajat ovat sanoneet, että tämä viikko olisi ehdoton takaraja sovun syntymiselle Kreikan rahoituksen suhteen. Von Gerichin mukaan vähintään yhtä kriittistä on se, jatkaako Euroopan keskuspankki Kreikan pankkien ELA-hätärahoitusta. EKP päättää asiasta keskiviikkona.
Asetelman poliittisesta luonteesta huolimatta von Gerichin mukaan markkinoiden liikkeet saattavat lopulta ratkaista Kreikan kohtalon.
Mikäli lähipäivinä euroalueen markkinoilla näkyy selvää riskinhakuisuuden vähenemistä ja valtiolainojen suurta volateliteettia, tarkoittaisi se, että markkinat pelkäävät Kreikan euroeron mahdollisia seurauksia. Siten rauhattomat markkinat saattaisivat lisätä velkojien neuvotteluhalua.
"Euro on heikentynyt jonkin verran viime yönä, mutta liikkeet ovat olleet verrattain pieniä", von Gerich kuvaa välitöntä markkinareaktiota.
Mikäli rajut markkinareaktiot rajoittuvat lähipäivinä Kreikkaan, olisi taas Kreikka ahtaammalla tulevissa neuvotteluissa.
Von Gerich pitää sopimuksen aikaansaamista edelleen todennäköisimpänä lopputuloksena, mutta ei sulje pois mahdollisuutta Kreikan euro-eroa.
"On olemassa riski, että kreikkalaiset eivät bluffaakkaan, ja pitävät vaatimuksistaan kiinni loppuun asti, mikä käynnistäisi talletuspaon ja pankkirahoituksen loppumisen, mikä todennäköisesti johtaisi Kreikan eroon eurosta", von Gerich kirjoittaa.
EURO
Matti Koivisto, 6:23Kreikka marssi ulos neuvotteluista – Euro notkahti
Kreikan ja sen lainoittajien kokous Brysselissä päättyi maanantaina Kreikan ennenaikaiseen ulosmarssiin, uutistoimisto Bloomberg kertoo.
Kreikan hallitus ilmoitti, ettei se voi hyväksyä absurdeina pitämiään vaatimuksia, jotka Kreikan olisi hyväksyttävä pelastuspaketin mukana.
Uutiset painoivat euron noin puolen prosentin laskuun suhteessa dollariin.
Yhteisvaluutta noteerattiin 1,1323 dollarissa klo 20:33 Suomen aikaan maanantaina.
Aiemmin verkkopalvelussa
perjantai 13. helmikuuta 2015
Euroalue
Alex Heurlin, 12:08Euroalueen kasvuluvut yllättivät positiivisesti
Saksan talous kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia. Maan talouskasvu ylitti ennusteet selvästi, sillä maalle povattiin vain 0,3 prosentin kasvua Q4:lla.
Saksan kasvua selittää erityisesti kotimaisen kysynnän nousu. Saksan talous kasvoi 1,6 prosenttia koko viime vuoden aikana.
Uutisten seurauksena Frankfurtin pörssi DAX nousi kaikkien aikojen huippulukemiin, yli 11 000 pisteen.
Hollanti raportoi odotettua nopeammasta kasvusta viimeisellä neljänneksellä. Maan talous kasvoi 0,5 prosenttia vuoden lopulla, kun ennusteet odottivat 0,3 prosentin kasvua.
Lisäksi Italian talouden alamäki näyttää pysähtyneen. Maan BKT pysyi ennallaan viimeisellä neljänneksellä, kun koko viime vuonna maan talous supistui 0,4 prosenttia.
Koko euroalueen talous kasvoi 0,3 prosenttia viimeisellä neljänneksellä. Koko viime vuonna euroalueen talous kasvoi 0,9 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä odotettua enemmän.
Lähde: The Guardian
maanantai 9. helmikuuta 2015
EUROOPAN PÖRSSIT
Alexandra Räikkönen, 13:39Kreikka painaa Euroopan markkinoita, Ateenan pörssi luisussa
Euroopan keskeiset osakeindeksit ovat pysytelleet aamupäivän perjantain päätöslukemiensa alapuolella.
Stoxx 50 ja Frankfurtin DAX olivat kello yhdeltä 1,3 prosentin laskussa. Lontoossa FTSE 100 oli puoli prosenttia miinuksella.
Laskua johtivat pankkiosakkeet, joita painoi Kreikan aiheuttama epävarmuus. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoi viikonloppuna, ettei maa halua jatkaa helmikuussa päättyvää tukiohjelmaansa. Velkojat olisivat halunneet Kreikan jatkavan ohjelmaa ja toteuttavan ohjelman edellyttämät uudistukset.
Ateenan pörssin pääindeksi oli kello yhdeltä 5,9 prosentin luisussa.
perjantai 30. tammikuuta 2015
RAHAPOLITIIKKA
Tommi Melender, 17:27Jenkkiprofessori: EKP:n jättielvytys jää vajaatehoiseksi
Euroopan keskuspankki seuraa USA:n ja Japanin keskuspankkeja aloittaessaan massiivisen joukkolainojen osto-ohjelman.
Monet talousviisaat epäilevät määrällisen elvytyksen tehoa euroalueella, jopa ne, jotka sitä kannattavat. Harvardin yliopiston professorin Martin Feldsteinin mielestä skeptisyydelle on hyvät syyt.
"Euroopasta puuttuvat ne mekanismit, joiden vuoksi QE toimi USA:ssa", Feldstein kirjoittaa The Project Syndicaten julkaisemassa artikkelissa.
USA:n kymmenvuotisen valtionlainan korko oli lähellä neljää prosenttia Fedin aloittaessa vuonna 2008 määrällisen elvytyksen. Osto-ohjelmillaan Fed painoi kymmenvuotiset korot 1,5 prosenttiin.
Pitkien korkojen lasku pönkitti niin amerikkalaista osake- kuin asuntomarkkinaa, mikä heijastui postiivisesti yksityiseen kulutukseen ja yritysten toimintaan. Viime aikoina jenkkitalous on kasvanut noin neljän prosentin vuosivauhtia.
Euroalueella määrällisen elvytyksen lähtökohdat poikkeavat olennaisesti USA:sta, koska pitkät korot ovat jo valmiiksi matalalla. Saksan ja Ranskan kymmenvuotiset valtionlainat liikkuvat puolessa prosentissa ja Italian ja Espanjankin puolessatoista prosentissa. EKP:n toimet lähinnä heikentävät euroa valuuttamarkkinoilla.
"Painamalla euron kurssin 1,15 dollarin tasolta pariteettiin tai jopa sen alapuolelle määrällinen elvytys auttaa euroaluetta, mutta ei tarpeeksi", Feldstein kirjoittaa.
Vanhalla mantereella ei hänen mielestään ole mahdollista myöskään vauhdittaa kysyntää perinteisellä keynesiläisellä finanssipolitiikalla, koska euromaat ovat raskaasti velkaantuneita.
Feldstein neuvookin hallituksia panemaan toimeen verouudistuksia, jotka edistävät investointeja, yksityistä kulutusta ja asuntorakentamista paisuttamatta vajeita.
"Vaikka euroalueen maat eivät voi sopeuttaa korkotasoaan tai valuuttakurssejaan, ne voivat muuttaa verotustaan kysyntää ja kulutusta elvyttävään suuntaan. Tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat maakohtaisesti. Poliittisten päättäjien täytyy tunnustaa, ettei QE yksinään riitä -- ja alkaa miettiä keinoja kysynnän vahvistamiseksi."
perjantai 16. tammikuuta 2015
EUROTALOUS
Tommi Melender, 17:39Varainhoitojätti penää lisää elvytystä Eurooppaan
Kituliaasta talouskasvusta kärsivän euroalueen ongelmat johtuvat suurelta osin raha- ja finanssipolitiikan virheistä, arvioi varainhoitotalo Standard Lifen strategi Govinda Finn.
Hänen mielestään sekä Euroopan keskuspankin että euroalueen hallitusten olisi pitänyt elvyttää määrätietoisemmin.
"Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankit ovat käyttäneet epätavanomaisia rahapolitiikan keinoja aggressiivisesti, mutta Euroopan keskuspankki on vetänyt liian tiukkaa linjaa, mitä kuvastaa se, että lyhyet reaalikorot ovat Euroopassa korkeammalla kuin Yhdysvalloissa", Finn kirjoittaa markkinakommentissaan.
Nyt EKP on vihdoin riisumassa rahapoliittista pakkopaitaansa valmistautuessaan määrälliseen elvytykseen.
"Se ei kuitenkaan yksin riitä nostamaan euroaluetta nykyisestä alhostaan. Jotta kyntävajeesta päästään euromaiden hallitusten on sitouduttava kasvua tukevaan finanssipolitiikkaan. On purettava talouskuria, joka on haitannut euromaita finanssikriisin jälkeen. Sen lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia."
Euroalueen kuluttajahinnat ovat painuneet miinukselle, mutta Finnin mielestä se ei tarkoita, että deflaatio olisi vyörymässä päälle.
Hän luottaa euromaiden parantuneeseen valmiuteen reagoida suhdanneongelmiin. Lisäksi öljyn hinnan lasku ei enää ensi vuonna näy samalla tavalla hintatilastoissa kuin nyt.
"Silti deflaation riskiä ei voi kokonaan poissulkea. Seuraava maailmantalouden taantuma tekee rumaa jälkeä Euroopassa, koska talouden rakenteisiin ja velkaisuuteen liittyvät ongelmat aiheuttavat hintoihin tuntuvaa laskupainetta."
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
EU
Alex Heurlin, 13:21Tuomioistuimelta vihreää valoa EKP:n ostoille
Euroopan unionin tuomioistuin linjasi keskiviikkona, että Euroopan keskuspankin suorat rahapoliittiset velkakirjaostot ovat hyväksyttäviä.
Kyseessä on tuomioistuimen alustava kanta. Lopullisen päätöksensä tuomioistuin antaa tulevien kuukausien aikana.
Kyse on niin kutsutuista Outright Monetary Transactions (OMT) -ostoista, jotka käytännössä tarkoittavat EKP:n valtionvelkakirjojen ostoa jälkimarkkinoilta. EKP:n elvytyspaketti näyttää entistä todennäköisemmältä kevään aikana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)