tiistai 23. joulukuuta 2014
VENÄJÄN KRIISI
Tommi Melender, 14:33Venäjän pankit hädässä, tukipaketista apua
Venäjän duuma on hyväksynyt ohjelman pankkien tukemiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi, kertovat uutistoimistot.
Tukipaketin myötä Venäjän talletussuojarahasto saa oikeuden ottaa omistusosuuksia vaikeuksiin ajatuvista pankeista ennen kuin ne joutuisivat konkurssimenettelyyn. Talletussuojarahston alle siirretään National Bank Trust, joka lukeutuu maan viidentoista suurimman talletuspankin joukkoon.
Venäläisten pankkien halukkuus luotottaa toisiaan laski tuntuvasti sen jälkeen kun keskuspankki nosti ohjauskorkonsa 17 prosenttiin puolustaakseen kurimukseen ajautunutta ruplaa. Pankkien välinen korko Mosprime hyppäsi 27 prosenttiin.
"Olen sataprosenttisen varma siitä, että Venäjällä on pankkeja, joita joudutaan vielä pelastamaan, koska likviditeetistä on huutava pula", BKF Bankin analyytikko Maksim Osadchy sanoo Bloombergille ja huomauttaa, että pankkien välinen lainamarkkina on lähes tyrehtynyt.
VENÄJÄ
Alexandra Räikkönen, 13:14Venäjä velvoittaa valtionyhtiöt myymään ulkomaanvaluuttaa
Venäjän hallitus on määrännyt viisi valtionyhtiöt myymään valtaosan niille viimeisen kahden kuukauden aikana kertyneestä ulkomaanvaluutasta, kirjoittaa talouslehti Kommersant.
Valuuttamyyntien arvioitu arvo on miljardi dollaria päivässä.
Ulkomaanvaluutastaan joutuvat luopumaan energiayhtiö Gazprom, öljy-yhtiöt Rosneft ja Zrubežneft ja jalokiviyhtiöt ALROSA ja Kristall.
Suurimmat ulkomaanvaluuttatulot ovat Gazpromilla ja Rosneftilla. Yhtiöiden on sovittama myyntiaikatauluista Venäjän keskuspankin kanssa.
Määräys koskee Kommersantin mukaan ainoastaan valtionyhtiöitä, mutta lehti kertoo myös muiden yhtiöiden valuuttakaupan joutuvan tarkkailuun.
VENÄJÄ
Alexandra Räikkönen, 12:29Moskovan pörssi toipuu pohjistaan: +30 %
Moskovan pörssi on lähtenyt toipumaan reipasta vauhtia viikontakaisista pohjalukemistaan. Dollaripohjainen RTS-indeksi oli tiistaina puoliltapäivin jo 30 prosenttia viime tiistain päätöslukemien yläpuolella ja 41 prosenttia tiistai päivän sisäisen pohjan yläpuolella.
Vahvistumisen taustalla on ruplan toipuminen. Rupla on vahvistunut dollaria vastaan viikon aikana 24 prosenttia.
Ruplaa ovat vahvistaneet Venäjän keskuspankin toimet ja Kiinan Venäjälle tarjoama tuki. Öljyn hinnassa ei ole tapahtunut viikon aikana suuria muutoksia, joskin öljyn hinnanlasku näyttää pysähtyneen.
Venäjän keskuspankki julkisti viime viikolla joukon toimia valuuttamarkkinoiden vakauttamiseksi. Keskuspankki kertoi pyrkivänsä tasapainottamaan ruplan kysyntää ja tarjontaa sekä vähentämään yritysten valuuttariskiä. Lisäksi Venäjä ilmoitti pääomittavansa pankkejaan 13 miljardilla eurolla.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi puolestaan ilmoitti viikonloppuna, että maa tukee Venäjää tarvittaessa sen talousongelmissa. Ministeri ei tarkentanut, missä muodossa tuki tulisi, mutta kyse voisi olla esimerkiksi maiden välisen valuuttavaihtosopimuksen laajentamisesta. Kiina ja Venäjä pyrkivät sopimuksella vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista.
Moskovan pörssin RTS-indeksi (3 kk)
Lähde: Factset
Öljyn hinta todennäköisesti laskee vielä ensi vuoden alkupuoliskolla ja lähtee nousuun toisella vuosipuoliskolla, arvioivat Reutersin kyselyyn vastanneet asiantuntijat.
Öljyntuottajamaiden Opecin päätös olla rajoittamatta öljyntuotantoa siirtää öljyntuotannon vähennyspaineet järjestön ulkopuolisille maille, kuten Yhdysvalloille.
Halpa öljy vähentänee Yhdysvaltain liuskeöljyn tuotantoa.
"Öljyn hinnat ovat matalampia, joten liuskeöljyn tuotanto on vähemmän houkuttelevaa sijoittajille. Sijoituksia tarvitaan, jotta liuskeöljyn tuotanto kasvaa", sanoo Carsten FritschCommerzbankista.
Lue koko artikkeli Talouselämästä
NÄKEMYS
Tommi Melender, 22.12.2014, 17:25Tohtori tuho listaa viisi sijoittajan uhkakuvaa
Finanssikriisin varhaisiin ennustajiin lukeutunut New York Universityn professori Nouriel Roubini näkee jälleen synkkiä pilviä rahoitusmarkkinoilla ja maailmantaloudessa. Tohtori tuhoksi ristitty ekonomisti kirjoittaa niistä uudella nettisivustollaan Roubini's Edge.
Ajan hengen mukaisesti Roubini tiivistää sanomansa viiteen ydinkohtaan:
1) Euroalue. Deflaation uhka on ilmeinen, ja mikäli se toteutuu vaikutukset säteilevät koko maailmantalouteen.
2) Japani. Edessä saattaa olla uusi menetetty vuosikymmen, kun Abenomicsiksi ristityn talouspolitiikan varjopuolet alkavat näkyä. Kuluttajien ahdinko kasvaa ja japanilaiset yritykset joutuvat etsimään markkinoita ulkomailta.
3) Kiina. Rahoitusjärjestelmässä nähtävissä huolestuttavia merkkejä. Jos Kiinan talouskasvu hidastuu tuntuvasti, se rokottaa raaka-aineiden hintoja ja iskee maailmankauppaan nojautuviin talouksiin, kuten Yhdysvaltoihin.
4) Geopolitiikka. Eri puolilla maailmaa on ruutitynnyreitä, jotka saattavat räjähtää poliittis-sotilaallisten jännitteiden kasvaessa.
5) Dollari. Ostovoiman koheneminen miellyttää jenkkikuluttajia, mutta taalan vahvistuminen on myrkkyä kehittyville maille, joissa pitäisi olla maailmantalouden vahvin kasvu.
maanantai 22. joulukuuta 2014
NOKIA
Mirko Hurmerinta, 14:53Huhu: Nokia tekee paluun älypuhelinmarkkinoille
Nokia yllätti syksyllä markkinat julkistamalla uuden N1-tabletin Slush-tapahtumassa. Seuraavaksi on vuorossa älypuhelin, mikäli tuoreet huhut pitävät paikkansa.
Muun muassa teknologiasivustot Gizmodo India ja Gadgetblazeuutisoivat vuodosta, jonka mukaan Nokia suunnittelisi Nokia C1 -koodinimeä kantavan älypuhelimen julkistamista.
Nokian tabletin tapaan älypuhelin olisi varustettu Googlen Android -käyttöjärjestelmällä ja sen päälle räätälöidyllä Nokia Z Launcher -käyttöliittymällä. Myös älypuhelimen valmistuksesta vastaisi tabletin tapaan elektroniikkajätti Foxconn.
Kuvakaappaus / Gadget Blaze
sunnuntai 21. joulukuuta 2014
Halpa öljy auttaa Kiinaa
Sunnuntai 21.12.2014 klo 15:08
KUVA: ZUMA WIRE

Öljyn halpeneminen vahvistaa Kiinan taloutta, arvioi Bofit.
Öljyn halpeneminen vahvistaa Kiinan taloutta, arvioi Bofit.
Raakaöljyn reipas lasku virkistää myös Kiinan nuokkuvaa taloutta, arvioi Bofit.
Öljyn markkinahinnan laskun on nähty johtuvan muun muassa maailman suurimman öljyntuojamaan Kiinan talouskasvun hidastumisesta sekä siitä johtuvasta kysynnän pienenemisestä.
Sijoittajien listaykkönenVinkit sijoittamiseen. Tilaa maksuton uutiskirje!www.fim.com/fimhits-sijoittajakirje
”Öljyn halpenemisen vaikutukset ovat pääosin positiivisia Kiinan taloudelle. Kauppataseen ylijäämä jatkaa kasvuaan, kun tuonnin arvo supistuu ja raaka-aineiden halpeneminen lisää teollisuuden kannattavuutta”, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit huomioi viikkokatsauksessaan.
Kiinassa viranomaiset säätelevät polttoaineiden hintoja, mutta ne lasketaan öljyn hinnan kehitystä seuraten, joten matalammat hinnat ovat lisänneet myös kuluttajien käytettävissä olevia tuloja.
Toisaalta öljyn halpeneminen on Bofitin mukaan mahdollistanut polttoaineverojen noston, joka lisää verotuloja ja jolla toivotaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia.
Halvemman öljyn odotetaan antavan potkua myös maan talouskasvulle.
”Aasian kehityspankki arvioi nykyisen öljyn hintatason lisäävän alueen talouskasvua ensi vuonna noin 0,5 prosenttiyksikön verran. Kansainvälinen valuuttarahasto puolestaan arvioi öljyn hinnan laskun nykyiselle tasolleen lisäävän koko maailman talouskasvua noin puolen prosenttiyksikön verran”, Bofit muistuttaa.
Silti halventunut öljy ei hyödytä tasapuolisesti kaikkia Kiinan alueita.
”Kiina on maailman neljänneksi suurin öljyn tuottaja, ja laskevat hinnat aiheuttavat kotimaiselle tuotannolle samanlaisia ongelmia kuin muissakin tuottajamaissa. Öljyteollisuus on keskittynyt sisämaan maakuntiin, jotka ovat kärsineet muidenkin raaka-aineiden halpenemisen aiheuttamasta deflaatiosta. Öljyn hinnan lasku voi lisätä näiden jo ennestään rannikkoseutuja köyhempien maakuntien taloudellisia ongelmia”, katsauksessa todetaan.
Nina Broström
nina.brostrom@kauppalehti.fi
+358-10 665 2426
nina.brostrom@kauppalehti.fi
+358-10 665 2426
Kolme tapaa, joilla USA painaa Venäjää
Venäjän taloutta koettelee ainakin kolme vitsausta, jotka ovat keskeisiltä osin alkujaan Yhdysvalloista. Yksi on talouspakotteet, joiden on tarkoituskin kiusata Venäjää. Kaksi muuta ovat tahattomia.
Yhdysvaltain ja Euroopan unionin (EU) määräämät talouspakotteet eivät välttämättä taivuta Venäjää vetäytymään Krimin niemimaalta tai jättämään edes Ukrainan itäosia rauhaan. Mutta pakotteiden välitavoite on jo täyttynyt: Venäjän talous on vaikeuksissa.
Osittain juuri pakotteiden takia Venäjän talous kärsii parhaillaan ankarimpia koettelemuksiaan sitten vuoden 1998 ruplakriisin. Pakotteet ovat talouskriisin näkyvä ja ilmeinen, mutta ei suinkaan ainoa syy.
Lue myös nämä:
Pakotteiden tavoin ainakin kaksi muuta Venäjää kiusaavaa vitsausta on peräisin Yhdysvalloista. Tämä kirjoitus ei ota minkäänlaista kantaa sen enempää Venäjän tai Yhdysvaltain puolesta tai vastaan, vaan pelkästään arvioi talouden tapahtumien kulkua.
Muut syyt ovat epäsuoria ja niistä Venäjälle koituva kiusa on mitä todennäköisimmin tahatonta sattumaa. Ne eivät koske vain Venäjää vaan tuntuvat eri tavoin kaikkialla maailmassa. Mutta Venäjälle niistä koituu silti vakavampaa vahinkoa kuin pakotteista. Venäjä olisi siksi todennäköisesti liemessä ilman pakotteitakin.
Venäjän suurin päänsärky on peräisin maan tärkeimmän vientihyödykkeen, raakaöljyn, erittäin voimakkaasta ja äkillisestä halpenemisesta. Öljyn hinnan romahtaminen puolessa vuodessa melkein puoleen on heikentänyt Venäjän taloutta ja ruplan ulkoista arvoa samaan aikaan Ukraina-pakotteiden kanssa.
Öljyn hintaromahdus ei kuitenkaan johdu pakotteista. Halpenemista – ja sitä myöten Venäjän vaikeuksia – selittää kaksi yllättävää muuta syytä.
Raharuiskeiden sivuvaikutuksia
Yksi öljyn hurjan hintaheilunnan todennäköisistä mutta epäsuorista alkulähteistä löytyy Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven (Fed) viime vuosina harjoittamasta rahapolitiikasta. Se on tuskin tehnyt ainuttakaan toimenpidettä varta vasten Venäjän kiusaksi, mutta rahapoliittisilla kriisitoimilla on lukuisia tahattomia sivuvaikutuksia.
Fed on maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki. Se paimentaa maailman ylivoimaisesti tärkeintä kansainvälisen tavarakaupan ja rahoituksen valuuttaa dollaria. Siksi Fedin toimet tuntuvat kaikkialla maailmassa. Kuusi viime vuotta nämä toimet ovat olleet poikkeuksellisia, joten myös niiden kansainväliset vaikutukset ovat poikkeuksellisia.
Muutkin maailman suuret keskuspankit, kuten euroalueen EKP, ovat samaan aikaan toteuttaneet omia kriisitoimiaan, mutta eniten maailmanlaajuista vaikusta on ollut Fedin toimilla.
Ensin Fed painoi ohjauskorkonsa kriisin alussa nopeasti nollan tuntumaan ja heti perään se alkoi tukea finanssijärjestelmää kasvattamalla rahan tarjontaa erittäin voimakkaasti.
Nollakoroista ja tuhansien miljardien dollareiden raharuiskeista on koitunut lukuisia eri seurauksia. Osa näistä on ulottunut finanssimarkkinoiden kautta raakaöljymarkkinoille asti. Ensin öljyn barrelihinta nousi erittäin voimakkaasti ja viime aikoina hinta on laskenut rajusti.
Ensin Venäjä hyötyi öljyn hurjasta kallistumisesta, nyt se kärsii hintaromahduksesta.
Seuraavaksi öljyhanat auki
Fed osaltaan vahvisti raakaöljyn kallistumista, kun se pian finanssikriisin puhjettua vuoden 2008 lopusta lähtien ryhtyi laskemaan korkojaan ja kasvattamaan rahan tarjontaa liikepankeille. Tuore raha ei kasvattanut luotonantoa tavallisille yrityksille ja kotitalouksille, mutta finanssimarkkinoiden keinottelua raharuiskeet kasvattivat sitäkin enemmän.
Fed syötti rahaa pankkijärjestelmään ostamalla Wall Streetin suurpankeilta ensin satojen ja lopulta tuhansien miljardien dollareiden arvosta Yhdysvaltain liittovaltion ja asuntorahoituslaitosten velkakirjoja. Nämä raharuiskeet innostivat pankkeja ja muita finanssimarkkinoiden toimijoita ostamaan yhä riskipitoisempia arvopapereita pörssiosakkeista hyödykejohdannaisiin.
Rahahyöky sai korot laskuun kautta linjan, kun taas pörssiosakkeiden ja useimpien muidenkin arvopaperilajien hinnat nousivat jyrkästi. Niin kävi myös useimmille hyödykelajeille teollisuusmetalleista energiaraaka-aineisiin. Öljyn barrelihinta nousi vuoden 2009 alun alle 50 dollarista parissa vuodessa 125 dollariin.
Toki öljyn kallistumista voi selittää muillakin muuttujilla kuin Fedin toimilla, mutta ilman pääosin Fedin aikaan saamaa finanssikysynnän hurjaa kasvua öljyn hinta olisi tuskin noussut niin jyrkästi ja niin ylös kuin se nousi.
Barrelihinnan nousu ei pelkästään hyödyttänyt Venäjän kaltaisia perinteisiä öljynpumppaajia, vaan se houkutteli myös uusia tuottajia kasvattamaan tuotantoa erittäin voimakkaasti. Tulokkaisiin kuuluivat Yhdysvaltain liuskeöljyn tuottajat. Osaltaan Fedin nollakorkopolitiikka helpotti aiemmin kannattamattomina pidettyjen tuotantoinvestointien rahoitusta.
Nyt markkinoilla tulvii suuri määrä uutta tuotantoa, ja öljyhuuma on haihtunut. Samaan aikaan maailman talousnäkymät ja sitä myöten myös öljyn kysyntänäkymät ovat heikentyneet. Sattumoisin Fed on lisäksi juuri lopettanut velkakirjaostonsa, ja nyt se jo varoittelee finanssipelureita korkojen nostolla, mikä on puolestaan heikentänyt öljyjohdannaisten kysyntää.
Raakaöljyn barrelihinta on romahtanut puolessa vuodessa noin 60 dollariin, ja Venäjä on kriisin kourissa.
Kysyntä ja taalavirta ehtyvät
Kolmas Venäjän talouden vitsaus on ainakin yhtä epäsuora, huomaamaton ja tahaton kuin Fedin rahapolitiikan heijastusvaikutukset. Sekään ei koske vain Venäjää eikä se ole varta vasten Venäjän kiusaksi suunnattu.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇
∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
Se on Yhdysvaltain vaihtotaseen erittäin voimakas vahvistuminen mutkikkaine heijastusvaikutuksineen.
Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämä oli suurimmillaan viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen vähän ennen kuin finanssikriisi leimahti liekkeihin. Moni talouden tarkkailija onkin katsonut, että juuri mittava vaihtotaseen vaje oli merkki velkavetoisen talouden yli varojen elämisestä, ja että finanssikriisi oli tästä väistämätön seuraus.
Mutta sama vaihtotaseen vaje oli ja on yhä muutakin: Yhdysvaltain vaihtotaseen vuosikymmeniä lähes katkoitta jatkunut alijäämä on koko muun maailmantalouden ylivoimaisesti suurin yksittäinen kysynnän lähde ja todellinen talousveturi. Ilman Yhdysvaltain valtaisaa vaihtotaseen vajausta olisivat Kiinan, Japanin ja Saksan vastaavat ylijäämät jääneet haaveiksi.
Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje ei ole vain muun maailman tärkein vientikysynnän lähde. Se on myös tärkein ja ainoa Yhdysvaltain ulkopuolella vapaasti liikkeessä olevien dollareiden lähde. Ja niin kauan kuin maailman tavarakauppa ja rahoitusmarkkinat toimivat pitkälti juuri dollareiden varassa, on dollareilla tarvetta muuallakin kuin niiden kotimaassa.
Näistä syistä Yhdysvaltain vaihtotaseen vahvistuminen ei ole vain merkki ylivelkaisen talouden tervetulleesta tervehtymisestä. Se on myös enne kansainvälisen talouden kysynnän ehtymisestä ja kaikkialla maailmassa tarjolla olevan dollarirahoituksen kiristymisestä.
Yhdysvalloista maailmalle virtaava nettomääräinen rahavirta on tänä vuonna noin 200 miljardia dollaria niukempi kuin pari vuotta sitten ja noin 400 miljardia dollaria niukempi kuin vielä ennen finanssikriisiä.
Nyt taalavirran ehtymisestä kärsii esimerkiksi Venäjän talous – jonka ulkomaankauppa ja ulkoinen rahoitusasema perustuivat tähän kriisiin asti vapaasti ja edullisesti saatavilla olevaan dollarirahoitukseen.
Sama vitsaus Neuvostoliiton lopussa
Analyysiyhtiö GaveKal Research on vuosien ajan pitänyt Yhdysvaltain vaihtotaseen vaihtelua silmällä, mutta eri syystä kuin useimmat muut talouden tarkkailijat. Ei paheksuakseen maan velkavetoista yli varojensa elämistä, vaan arvioidakseen kansainvälisen kaupan ja rahoitusmarkkinoiden käytettävissä olevan dollarirahoituksen saatavuutta ja sen muutoksia.
Yksi yhtiön yksinkertainen nyrkkisääntö on, että Yhdysvaltain vaihtotaseen suuret muutokset aiheuttavat aina joillekin muille velkaisille kansantalouksille tai finanssijärjestelmän velkaisimmille osille vastakkaisia vaikutuksia. Talouden tapahtumat ovat vahvistaneet tämän nyrkkisäännön ainakin siitä lähtien, kun dollarin kultakytkös katkesi 1970-luvun alussa.
Jossakin päin maailmaa on rytissyt joka ikinen kerta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain vaihtotase on ensin vahvistunut aikansa.
Näin kävi esimerkiksi 1980-luvun lopussa – vähän ennen kuin Neuvostoliiton talous murtui ja koko valtakunta hajosi. Ja näin kävi 1990-luvun puolivälin jälkeen – vähän ennen Aasian valuuttakriisiä ja Venäjän edellistä ruplakriisiä.
Tapahtumien syyt ja seuraukset ovat toki useimmiten epäsuoria ja joskus myös hitaita, mutta sääntö on silti selkeä: jos Yhdysvaltain kansainvälinen kysyntä kutistuu tai edes lakkaa kasvamasta, ja jos maailmalla liikkeessä oleva dollarivirta ehtyy, alkavat muualla maailmassa pian ehtyä ensin dollaritulot ja heti perään dollarirahoitus.
Sitten alkavat kuprut.
Juuri äkkijyrkkä dollarivirran katkeaminen oli keskeisiä syitä, miksi Yhdysvalloissa leimahtanut finanssikriisi levisi saman tien Atlantin vastarannalle Eurooppaan, ja yltäkylläisen rahoituksen äkkiloppu suisti osaltaan velkaisimpia euromaita omaan rahoituskriisiinsä.
Parin viime vuoden ajan Yhdysvaltain vaihtotase on jatkanut vahvistumistaan esimerkiksi maan oman öljytuotannon vaikutuksesta. Venäjältä katsoen kumpikin ilmiö on viheliäinen vitsaus, jota talouspakotteet ovat vain pahentaneet.
perjantai 19. joulukuuta 2014
NÄKEMYS
Tommi Melender, 17:21Osakesijoittajan kolme mahdollisuutta ja uhkaa vuonna 2015
Globaalit osakemarkkinat tuskin ovat ensi vuonna yhtä hyvässä vedossa kuin tänä ja viime vuonna, arvioi varainhoitojätti Invescon kansainvälisten sijoitusten johtaja Rick Golodmarkkinakatsauksessaan.
"Näen silti tuottomahdollisuuksia Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin osakemarkkinoilla. Kehittyvissä maissa kurssikehitys jäänee heikommaksi", Golod kirjoittaa.
Hän hahmottelee kolme tekijää, jotka hyödyttävät osakesijoittajia ja kolme, jotka luovat uhkakuvia.
Positiiviset teemat:
1) Raha liikuttaa markkinoita
Määrällinen elvytys ei ehkä ole auttanut kansantalouksia, mutta osakemarkkinoita kylläkin. Euroopan ja Japanin keskuspankkien aggressiivinen rahapolitiikka voi nostaa eurooppalaiset ja japanilaiset osakkeet ensi vuoden parhaiksi menestyjiksi, vaikka talouden fundamentit ovat heikot.
2) Dollari vahvistuu
Vahvistuva valuutta on Yhdysvalloissa perinteisesti heijastunut matalampina energian hintoina. Se taas on pönkittänyt osakkeiden arvostuskertoimia ja kuluttajien käytettävissä olevia tuloja. Nykyisen kaltainen ympäristö suosii jenkkimarkkinoilla arvo-osakkeita kasvuosakkeiden asemesta. Euroopan ja Japanin monikansalliset yhtiöt hyötyvät kalliimmasta taalasta, mutta kehittyvien maiden osakkeille se saattaa olla rasite.
3) Maltillista korkojen nousua
Yhdysvaltain talouden fundamentit edellyttävät korkotason nousua. Sitä kuitenkin hillitsee amerikkalaisten valtionlainojen kysyntä, matala globaali korkotaso ja vaatimaton inflaatio. Fed ei aja osakemarkkinoita laskuun.
Negatiiviset teemat:
1) Kiinan talouskasvun pitkittyvä hidastuminen
Jos Kaukoidän jätin kasvuluvut edelleen painuvat, se nakertaa maailmantalouden yleisiä näkymiä sekä sijoittajien luottamusta ja riskinottohalua.
2) Geopoliittisten riskien kärjistyminen
Venäjän ja Lähi-idän sotilaalliset ja poliittiset jännitteet voivat hyydyttää Euroopan elpymisen, aiheuttaa pääomien pakenemisen turvasatamiin ja pahimmassa tapauksessa toimia alkusoittona uudelle laskumarkkinalle.
3) Kyberhyökkäys mustana joutsenena
Tietoverkoissa muhii potentiaalisia uhkia. Niitä on vaikeaa ellei mahdotonta ennakoida. Tarpeeksi suuri myllerrys ajaisi rahoitusmarkkinat kaaokseen.
Venäjällä hyväksyttiin laski, joka mahdollistaa pankkien pääomittamisen peräti biljoonalla ruplalla, nykykurssilla laskettuna 13,6 miljardilla eurolla.
Lännen pakotteet ovat rajoitteneet venäläispankkien pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille ja pankkien rahoituskustannukset ovat nousseet korkeiksi.
Maan valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan pankit alkavat saada lisäpääomaa vuoden alussa ja sen pitäisi riittää kattamaan pankkien riskit. Siluanovin mukaan uusi laki lisää pankkien pääomaa 13 prosentilla.
”Tämä vastaa nyt pankkijärjestelmässä nähtyä negatiivista vaikutusta”, sanoi Siluanov Itar-Tassin mukaan.
Pankkien pääomittaminen tuo ministerin mukaan Venäjän valtion budjettiin 0,8 prosentin loven.
Laki vaatii vielä parlamentin ylähuoneen ja presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän.
Lähde: Talouselämä
SIJOITUSYHTIPT
Mikael Sjöström, 8:38Cleantech Invest kasvatti osuuttaan Oricanesta
Cleantech Invest on nostanut lisäsijoituksella omistuksensa ruotsalaiseen Oricanesta 21,2 prosenttiin.
Sijoitus on osa rahoituskierrosta, johon osallistui Cleantech Investin lisäksi ruotsalainen Norrlandsfonden ja yksityissijoittajia.
Oricanen ohjelmisto käsittelee hyvin suuria taulukoita murto-osalla siitä energiasta, joka kulutetaan nykyisellä teknologialla.
Käytännössä tmä moninkertaistaa ip-verkon peruslaitteiden kuten reitittimien ja palomuurien välityskyvyn ja vähentää niiden energiankulutusta.
Oricanen teknologiaa voidaan soveltaa myös datakeskuksissa järjestelmien nopeuden lisäämiseen ja energiankulutuksen vähentämiseen.
Cleantech Investin hallituksen puheenjohtaja Lassi Noposen mukan Oricanen fokus on tällä hetkellä tuotteissa, joilla optimoidaan Internet-reitittimien toimintaa.
"Oricanen teknologian suurin markkinapotentiaali on kuitenkin Data mining -ratkaisuissa ja yhtiön toiminnan laajentaminen näille markkinoille on suunnitelmissa", Noponen sanoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)