keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

ÖLJY, KULTA JA INDEKSIT LASKUSSA

19:57 Wall Streetin pääindeksit olivat 0,2-0,7 prosenttia miinuksella keskiviikkona Suomen aikaa kello 19:53. Kullan hinta oli kahden prosentin laskussa, ja kultaa sai 1225,50 dollarilla unssilta. Raakaöljyn WTI-laadun hinta oli 3,2 prosentin laskussa ja sitä sai 40,14 dollarilla tynnyriltä. Brent-laadun hinta oli 2,6 prosentin laskussa ja sitä sai 41,41 dollarilla tynnyriltä. © ARVOPAPERI

SKANDAALIYHTIÖ VALEANTIN CDS-HINNAT KORKEUKSISSA

14:55 Lääkeyhtiö Valeantin pahat vaikeudet näkymät myös yhtiön luottoriskinvaihtospimusten CDS-hinnoissa. Valeantin viisivuotinen CDS noteerataan tällä hetkellä 840,74 pisteessä. Se tarkoittaa sitä, että suojautuakseen miljoonan euron arvoisen lainan maksukyvyttömyystilanteen varalta, pitäisi lainanantajan maksaa vuosittain reilut 84 000 euroa. Korkeimmillaan CDS:n hinta noteerattiin maaliskuun puolivälissä lähes 900 pisteessä. Valeantin osake on laskenut vuodessa yli 80 prosenttia. © ARVOPAPERI

tiistai 22. maaliskuuta 2016

BRYSSELIN ISKUT PAINOIVAT PUNTAA, BREXIT TODENNÄKÖISEMPI

18:02 Britannian punta on ollut tänään laskussa muita päävaluuttoja vastaan. Yhdellä eurolla sai 0,7887 puntaa, mikä merkitsi eurolle 0,8 prosentin nousua eilisestä. Yhdellä dollarilla sai 0,7031 puntaa, mikä puolestaan merkitsi 1,0 prosentin nousua eilisestä. Valuuttamarkkinoilla punnan arvonlaskua selitettiin Brysselin tuhoisilla terrori-iskuilla. Sijoittajat katsoivat niiden lisäävän todennäköisyyttä, että Britannia eroaa EU:sta. © ARVOPAPERI

maanantai 21. maaliskuuta 2016

BRENT JA WTI JÄLLEEN YLI 40 DOLLARIN

20:01 Öljyn hinta oli nousussa Suomen aikaa iltakahdeksalta. Sekä raakaöljyn WTI-laadun että Brent-laadun tynnyrihinnat olivat kohonneet yli 40 dollariin. WTI-öljy oli 1,6 prosentin nousussa ja sitä sai 40,05 dollarilla tynnyriltä. Brent-laadun hinta oli 0,5 prosentin nousussa ja sitä sai 42,09 dollarilla tynnyriltä. Euro heikkeni dollariin nähden ja se noteerattiin 1,1249 dollarissa. © ARVOPAPERI

perjantai 18. maaliskuuta 2016

NYT GARDELL HALUAA PILKKOA ABB:N

17:22 Aktivistisijoittaja Christer Gardellin rahasto Cevian Capital on palkannut konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin selvittämään mahdollisuuksia pilkkoa konepajayhtiö ABB:. Asiasta kirjoittaa Reuters. Cevian Capital on ABB:n toiseksi suurin omistaja. Gardell on kasvattanut omistuksensa yli viiteen prosenttiin ja painostanut ABB:n pääjohtaja Ulrich Spiesshoferia yksinkertaistamaan yhtiön rakennetta. ABB:n suurin omistaja sijoitusyhtiö Investor kasvatti omistuksensa yli kymmeneen prosenttiin viime vuonna. © ARVOPAPERI

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Analyysi: Konecranes törmäsi kiinalaiseen muuriin – Terex-fuusion kariutuminen lähellä

Suomalaisen Konecranesin ja amerikkalaisen Terexin yhdistyminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä. Firmojen yhdistyminen on ollut jo pitkään puolittain jäissä, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Jari Järvinen.

konttien nostolaite
Kuva: Konecranes
Konecranesin ja Terexin fuusion kaatuminen näyttää  jopa todennäköiseltä. Kolmanneksi pyöräksi kauppaan tullut kiinalaisyhtiö uhkaa laittaa jatkokertomukselle pisteen.
Suomalainen Konecranes ja amerikkalainen Terex ilmoittivat viime vuoden elokuussa yhdistyvänsä maailmanluokan nostokone- ja lastinkäsittely-yhtiöksi. Kyseessä ei olisi yrityskauppa, vaan osakevaihto.
Parin miljardin euron liikevaihtoa pyörittävän Konecranesin omistajat saisivat uudesta yhtiöstä 40 prosenttia. Terexin liikevaihto on noin kuusi miljardia euroa, ja sen omistajat olisivat siis saanet 60 prosentin siivun. Pääkonttori olisi tulossa Suomeen.
Alkoi fuusion valmistelu ja synergioiden eli yhdistymishyötyjen haku. Kaikki näytti hyvältä: uusi yhtiö saisi monenlaisia etuja, ja tuoretta voimaa hyytyvillä markkinoilla. Päällekkäisyyksiä ei olisi liikaa, mutta silti saneerauksilla saataisiin kasaan entistä voimakkaampi firma.
Tulos paranisi reilusti, ja omistajat kiittäisivät.  

Kiinalaiset yllättivät 

Mutta tammikuussa tuli kylmää vettä niskaan. Kiinalaisen Zoomlion-yhtiön kerrottiin tehneen kilpailevan tarjouksen amerikkalaisyhtiöstä. Spekulaatiot suomalais-amerikkalaisen fuusion kohtalosta alkoivat.
Helmikuussa Konecranes ja Terex jäädyttivät tai panivat hyllylle odottamaan fuusiosuunnitelman. Tai tarkemmin osan siitä.
– Yhtiöt ovat päättäneet väliaikaisesti keskeyttää keskustelut yhdistymisen jälkeisen liiketoiminnallisen integraation suunnittelusta, tiedotteessa muotoiltiin. Konecranes sanoi olevansa edelleen sitoutunut yhdistymiseen. 
Sittemmin Konecranesin ja Terexin osakkeenomistajat sekä sijoittajat ovat joutuneet seuraamaan fuusiota lähinnä huhujen perusteella.
Ostavatko kiinalaiset Terexin? Suostuvatko Terexin omistajat kauppaan? Tyrmäävätkö amerikkalaiset viranomaiset strategisella alalla toimivan yhtiön siirtymisen kiinalaisten haltuun? Mitä tapahtuu Konecranesin unelmafuusiolle? 

Kiinalaiset nokittivat

Viimeisimmän, varmana pidetyn tiedon kertoi tällä viikolla Reuters. Sen mukaan mukaan Zoomlion on korottanut tarjoustaan Terexistä jo peräti kolmeen miljardiin euroon.
Terexin omistajat haluaisivat kiinalaisilta vielä hieman enemmän, jotta Konecranesin kanssa tehty sopimus kannattaisi purkaa. Terexin osake nousikin taas lähes kymmenen prosenttia.
– Todennäköisyys yhdistymisen toteutumisesta on jälleen pienentynyt, analyytikko Juha Kinnunen analyysiyhtiö Inderesistä arvioi. 
Hänen mukaansa Reutersin tiedot ovat tällä hetkellä "paras arvaus" siitä, mitä selustoissa tapahtuu. Mihinkään muuhunkaan tietoon ei voi nojautua, sillä Konecranes ja Terex eivät keskeneräisistä asioista pukahda. Eikä liioin Zoomlion.
Ilmeisesti Zoomlion ei ole tehnyt edelleenkään virallista ja sitovaa ostotarjousta Terexistä.
Amerikkalaisyhtiön osakkeenomistajat miettivät taatusti tarkkaan, hyväksyäkö kiinalaisten tarjous vai mennäkö yhteen suomalaisten kanssa. Kaupan sanotaankin olevan kiinni enää rahasta, ei USA:n viranomaisista.
Konecranesin omistajat voivat vain seurata vierestä, kuinka huhumylly pyörii, ja miten Terex–saaga päättyy.

ZOOMLION KOROTTI TEREX-TARJOUSTAAN

21:42 Kiinalainen Zoomlion on korottanut Terexistä tekemäänsä tarjoustaan, uutisoi Reuters. Terex on suunnitellut fuusiota Konecranesin kanssa, mutta nyt kiinalaisyhtiö havittelee Terexiä itselleen. Uutistoimiston tietojen mukaan Zoomlion on nostanut tarjouksensa yli 3,4 miljardiin dollariin. Zoomlion tarjoaa aiemman tarjoustensa lisäksi myös dollarin lisää osinkoa per osake. Kiinalaisyhtiö on tähän mennessä tarjonnut Terexistä 30 dollaria osakkeelta. Reutersin mukaan Terex pyytää Zoomlionilta 32,75 dollaria osakkeelta. Jos kiinalaisyhtiö suostuu tähän, Terex voisi lopettaa kokonaan neuvottelunsa Konecranesin kanssa ja se myytäisiin Zoomlionille. Nimettömänä pysyttelevät lähteet kommentoivat asiaa Reutersille. Uutistoimisto ei ole saanut yhtiöiltä kommenttia uutiseensa. © ARVOPAPERI

maanantai 14. maaliskuuta 2016

IRAN LAITTOI ÖLJYN HINNAN LASKUUN

18:58 Öljyn hinta tippui maanantaina viime viikon yli 40 dollarin tynnyrihinnan lukemista, kun Iran kertoi kasvattavansa öljyntuotantoaan. Asiasta uutisoi muun muassa Bloomberg. Iran aikoo kasvattaa tuotantoaan jopa neljällä miljoonalla tynnyrillä, ennen kuin sen suunnitelmissa on liittyä niiden maiden joukkoon, jotka ovat sopineet tuotannon leikkaamisesta öljyn hinnan laskun hillitsemiseksi. Maa kasvatti öljyntuotantoaan helmikuussa 187 800 tynnyrillä päivässä. Raakaöljyn WTI-laadun hinta oli 4,4 prosentin laskussa ja sitä sai 36,77 dollarilla tynnyriltä Suomen aikaa kello 18:55. Brent-laadun hinta oli 3,2 prosentin laskussa ja sitä sai 39,11 dollarilla tynnyriltä. © ARVOPAPERI

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Talous 

"Haluatko tehdä miljoonan kuukaudessa?" – Uusi virtuaalivaluutta muistuttaa pyramidihuijausta

Yli kymmenen tuhatta suomalaista on laittanut rahojaan virtuaalivaluutta OneCoiniin. Tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mielestä kyse on pyramidihuijauksesta. Suomalaisten OneCoinille maksamat rahat päätyvät bulgarialaiselle yhtiölle, jonka omistusketjun päässä on yhtiön perustajan lähisukulainen.

One Coin -sivusto
OneCoin mainostaa itseään virtuaalirahana. Arvostelijoiden mielestä kyse on verkostomarkkinnoinnista, joka muistuttaa pyramidihuijausta. Kuva: One Coin -sivusto / Yle
Yrittäjä Kari Wahlroos on vauhdissa. Hän puhuu ihmisille, jotka ovat tulleet kuuntelemaan uuden virtuaali- tai kryptovaluutan OneCoinin esittelyä.
YouTube-videolla näkee, että Wahlroos on hyvä puhuja ja esiintyjä. Hän kuulostaa vakuuttavalta, höystää puhettaan huumorilla ja osaa selvästi markkinoinnin.
OneCoinin "suurlähettiläänä" eri puolilla maailmaa kiertävä Wahlroos lupaa läsnäolijoille kovia asioita.
– Haluaisiko joku tehdä vuoden päästä miljoonan kuukaudessa? Kannattaa jäädä tänään sitten vähän pidempään.
– Meitä on 25 000, jotka tienaa pari tonnia viikossa. Me ollaan eniten maksava yhtiö tällä hetkellä. Siitä kertyy kuusinumeroinen numero. En ole ihan varma, en ole sitä lukua tarkistanut, mutta me ollaan todennäköisesti sellainen yhtiö, joka maksaa maailmassa eniten palkkoja.
Wahlroos vertaa OneCoinia kuuluisaan Klondiken kultaryntäykseen 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa. Ensimmäiset paikalle menneet "löysivät kultaa vuoren reunalta, löivät pari kertaa hakulla ja kultaa tuli ämpärikaupalla." Viiden vuoden päästä paikalle tulleet kaivajat saivat sen sijaan painaa töitä "hiki hatussa" ja "löysivät sentään jotain".
– Ihan sama on meillä. Mitä myöhemmin tulee mukaan, sen hikisempi homma, Wahlroos sanoo.
Viesti on selvä: lähde mukaan nyt, niin tulet rikkaaksi. Jos jäät odottamaan, kerran elämässä tilaisuus menee sivu suun.
Mistä tässä oikein on kyse?

Bulgarialaista neroutta – vai hyvin suunniteltu huijaus?

OneCoinin kehittäjänä julkisuudessa on esiintynyt bulgarialainen Ruja Ignatova. Hän kertoo suorittaneensa muun muassa lakitieteen tohtorin tutkinnon Oxfordin yliopistossa Englannissa ja työskennelleensä kansainvälisessä konsulttitoimistossa McKinsey & Companyssa.
Yhtiö hehkuttaa luoneensa uuden merkittävän virtuaalivaluutan, joka lyö laudalta markkinajohtajan eli Bitcoinin. Tosiasiassa yhtiö myy kuitenkin ennen kaikkea koulutuspaketteja. Niiden avulla OneCoiniin liittyville henkilöille kerrotaan, kuinka kryptovaluutat toimivat ja miten niitä "louhitaan".
– Ihmisten pitäisi tietää, mitä he virtuaalivaluutalla tekevät, eikä ostaa sokkona jotain, mitä eivät sitten osaa hyödyntää, Ruja Ignatova selitti liikeideaansa Ylelle vuosi sitten antamassaan haastattelussa.
Aloittelijan paketti on vain sata euroa, mutta tarjolla on myös selvästi kalliimpia tuotteita. Kallein on "Infinity Package", joka irtoaa 25 000 eurolla. 
Suurella sijoituksella saa lopulta koulutusta sekä optioita kryptovaluuttaan, jolla ei voi toistaiseksi ostaa mitään. Raha otetaan käyttöön ehkä loppuvuodesta 2016.
Yle sai haltuunsa OneCoinin koulutusaineistoa, joista normaalisti joutuisi maksamaan jopa tuhansia euroja. Materiaali on eräänlainen sekoitus taloustieteen ja sijoittamisen perusteita sekä muun muassa viime vuosien finanssikriisin analyysiä.
Kaikki aineisto on englanninkielistä. Ylen hallussa olevien tasojen 1–5 kurssivihkoissa puhutaan suhteellisen vähän OneCoinista tai muista kryptovaluutoista. Vastaavan materiaalin voisi käytännössä hankkia kirjastoista – suomenkielisenä.

"Bulgarialaisen yrityksen leikkiraha"

OneCoin kertoo verkkosivuillaan, että lähes 1,5 miljoonaa ihmistä on jo ostanut OneCoinin koulutuspaketin. Suomessa paketteja on yhtiön ilmoituksen mukaan myyty yli 18 000. Lukuja ei voi vahvistaa mistään lähteestä.
Yhtiön toimintaa seuranneen tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mielestä kyse on yksisellitteisesti pyramidihuijauksesta.
– Minun mielestäni OneCoin on yhden bulgarialaisen yrityksen leikkiraha, jolla on suurin piirtein sama arvo kuin Monopolipelin setelilapuilla. Kun on raha, jota ei voi oikeasti käyttää missään ja jonka arvo ei määräydy vapaasti, niin eihän se oikeasti ole mitään rahaa. Se on pelkkää leikkirahaa, Järvinen sanoo.
Järvisen mielestä OneCoinin tekninen toteutustapa ja jatkuva into levitä verkostomarkkinoinnin keinoin herättää suuria epäilyksiä. Järvinen on ihmetellyt myös sitä, ettei yhtiö ole julkistanut OneCoinin lähdekoodia. Maailman suosituin virtuaalivaluutta Bitcoinin kehitettiin juuri avoimen lähdekoodin avulla.
– OneCoin täyttää kaikki pyramidihuijauksen tunnusmerkit. Siinä houkutellaan ihmisiä mukaan suurilla rahasummilla. Sitten myydään jotain, tässä tapauksessa koulutusta, jonka arvoa ei voi mitata, eikä tuote ole missään suhteessa maksettuun summaan. Ne jotka ensimmäisenä tulevat tällaiseen pyramidiin mukaan saattavat siitä hyötyä, Järvinen sanoo.
Järvinen kertoo huomanneensa, että OneCoinissa on mukana useita samoja henkilöitä, jotka menettivät rahaa viime vuosien suurimmassa suomalaishuijauksessa eli niin sanotussa Wincapita-tapauksessa.
Ruja Ignatova
Bulgarialainen Ruja Ignatova on OneCoinin perustaja. Ignatova on kertonut haluavansa haastaa maailman suurimman virtuaalivaluutan Bitcoinin sekä perinteisen pankkijärjestelmän.Kuva: Yle

"Emme lupaa kenellekään tuottoja"

OneCoinin Suomen maajohtajana julkisuudessa esiintynyt Tommi Vuorinen vastaa puhelimeen Göteborgissa. Hän on valmistautumassa sunnuntain OneCoin-tilaisuuteen, johon on tulossa Vuorisen mukaan ”pari tuhatta ihmistä”.
– Olen kiertänyt 24 maata viimeisen vuoden aikana, Vuorinen sanoo.
Vuorinen on ollut OneCoinin toiminnassa yli vuoden ajan. Työsuhteessa yhtiöön hän ei kuitenkaan ole. Vuorinen kertoo innostuneensa asiasta tavattunaan syksyllä 2014 Helsingissä OneCoinin perustajan Ruja Ignatovan.
– Sain sellaisen käsityksen, että tässä on kyse ihan oikeasta liiketoiminnasta ja puhtaat jauhot ovat pussissa.
Vuorisen mielestä OneCoinista liikkuu mediassa ja verkossa paljon väärää tietoa. Hänen näkemyksensä mukaan väitteet pyramidihuijauksesta ovat joko väärinymmärryksiä tai tahallista mustamaalausta.
– Tässä tehdään niin isoa muutosta, että astutaan niin isoille varpaille. Meidän vastassa on pankit, meidän vastassa on toiset verkostoyritykset. Se negaation määrä on ihan käsittämätön mikä netissä on nähtävillä asian ympärillä, Vuorinen sanoo.
OneCoinin Suomen aluejohtaja Tommi Vuorinen.
OneCoinia maailmalla markkinoivan Tommi Vuorisen mielestä virtuaalivaluuttaa on mustamaalattu tarkoituksella. Kuva: Yle
Vuorisen mukaan Petteri Järvisen esittämä arvostelu lähdekoodin salaamisesta on perusteetonta. Monien asiantuntijoiden mukaan virtuaalivaluuttaa ei voida rakentaa edes OneCoinin metodilla.
– Jos meillä olisi avoin lähdekoodi, emme pystyisi luomaan tätä verkostoa. Jos kuka tahansa voisi louhia rahoja niin OneCoin olisi samanlainen kuin Bitcoin. Maailmassa on jo toistatuhatta kryptovaluuttaa. Mikään avoimen lähdekoodin valuutta ei ole pystynyt haastatamaan Bitcoinia millään tavalla. Miksi me toimisimme siis samalla tavalla, Vuorinen kysyy.
Vuorisen mukaan OneCoin ei myöskään lupaa yhdellekään ihmisille suuria tuottoja eikä yhtiö myy sijoitustuotteita vaan pelkästään koulusta.
Verkostomarkkinointimalli on valittu toimintatavaksi Vuorisen mukaan, jotta yhtiö voisi levitä tehokkaasti ja nopeasti.
– Me ei luvata tuottoja, vaan kerromme, että se on mahdollista. Kyse on kahdesta eri asiasta. Missään kohtaa emme puhu sijoitustoiminnasta. OneCoin ei ole sijoitustoimintaa. Me ainoastaan myymme koulutusta, jolla saa maksuttomia optioita, jolla saa kryptovaluuttaa. On mahdollista, että sen valuutan arvo nousee tulevaisuudessa, Vuorinen sanoo.

Mihin menevät suomalaisten rahat?

Suomalaiset ovat varovaisenkin arvion mukaan maksaneet OneCoinin koulutuksista sekä virtuaalirahan osto-optioista muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Summa voi olla selvästi tätäkin suurempi.
Bulgarialainen Rina Ignatova omistaa Vuorisen mukaan 90 prosenttia OneCoin-emoyhtiöstä. Rahavirta Suomesta ja muistakin maista kulkee kuitenkin aivan muuhun yhtiöön kuin OneCoin Ltd:hen. 
Rahat maksetaan bulgarialaiselle yhtiölle nimeltä One Network Services Ltd. Yle hankki Bulgarian kaupparekisterin kautta yhtiön tiedot. Käy ilmi, että bulgarialaisen yhtiön omistaa toinen paikallinen yhtiö – jonka vuorostaan omistaa kolmas bulgarialainen yhtiö.
Ketjun päästä yhtiöiden lopullisena omistajana on bulgarialainen henkilö Veska Ignatov. Kenelle rahat siis menevät?
Tommi Vuorinen, kuka on Veska Ignatov?
– Veska? Rujan äiti.
Yhtiön, johon rahat päätyvät, omistaa siis OneCoin perustajan äiti?
– Ilmeisesti kyllä. Tämä on asia, jota voit kysyä suoraan yhtiöltä. En voi näistä asioista lausua yhtään sen enempää.
Vyyhtiä sotkee se, että virallisesti OneCoin kertoo sen emoyhtiön toimivan Gibraltarin veroparatiisista käsin. Yhtiön ilmoittamassa Gibraltarin osoitteessa toimii Ylen selvityksen mukaan jopa satoja muita yhtiöitä.
Kyse on siis niin sanotusta pöytälaatikkoyhtiöstä. Mitään todellista toimintaa Gibraltarilla ei ole. Yhtiön pääkonttori sijaitseekin Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.
Vuorisen mukaan OneCoinin liikevaihto oli ensimmäisenä toimintavuonna 2014 noin 1,3 miljardia euroa. Nyt liikevaihto on Vuorisen mukaan jo yli kolme miljardia euroa. Lukuja ei voi tarkistaa mistään julkisesta lähteestä.
Onko mahdollista saada yhtiön tilinpäätöksiä?
– Yhtiö on rekisteröity Gibraltarille, ja kyseessä on yksityinen yritys. Eli mitään velvoitetta ei ole tilinpäätöstietoja antaa, Vuorinen sanoo.

KRP: Seuraamme tilannetta

Keskusrikospoliisi selvitti OneCoinin toimintaa viime syksynä. Selvittely lähti käyntiin Poliisihallituksen pyydettyä poliisia tarkistamaan, liittyykö toimintaan laittomuuksia.
Keskusrikospoliisin Sisä-Suomen yksikkö teki asiassa alustavan selvityksen, mutta ei varsinaista rikostukintaa. Poliisi kuuli muun muassa OneCoinin edustajia sekä yhtiön koulutuspalveluita ostaneita asiakkaita ja virtuaalirahan tuntevia asiantuntijoita.
Poliisin mielestä kynnys varsinaisen esitutkinnan aloittamiseen ei ylittynyt. Tutkinnanjohtajan tapauksessa toimineen Paavo Tuomisen mukaan asiaa aiotaan kuitenkin vielä seurata.
Poliisi odottaa sitä, että yhtiö julkistaa avoimen lähdekoodinsa mahdollisesti tämän vuoden loppupuolella.
Tommi Vuorinen kertoo olleensa kaksi kertaa KRP:n kuultavana. Hän arvostelee poliisin tiedottamista asiassa.
– KRP lähetti tiedotteen, jossa todettiin, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta ei olla varmoja, tapahtuuko tulevaisuudessa jotain laitonta. Lausunto kuulostaa lailisuusnäkökulmasta aika kummalliselta. Jos on laillista, niin se on laillista. Jos ei ole laillista, niin sitten on laitonta, Vuorinen sanoo.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Öljyn aika loppuu

     
Öljyn aika loppuu
Öljyhuipulla on perinteisesti tarkoitettu pistettä, jossa öljyn tuotanto kääntyy laskuun. Nyt pohditaan, tuleeko ensimmäisenä vastaan sittenkin kysynnän huippu.
Öljyn parhaat päivät alkavat olla ohi. Nyt katsotaan, kuinka kauan sitä vielä käytetään ja kuinka kauan esimerkiksi Opec-maat vielä voivat saada siitä tuloja.”
Paavo Suni
Raaka-ainemarkkinoihin erikoistunut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija
Jo 40 vuotta on pelätty, loppuuko öljy. Nyt rinnalle on noussut toinen kysymys: loppuuko öljyn kysyntä?
Vastaus on kyllä. Näkemys- eroja on lähinnä siitä, milloin ja miten voimakkaasti öljyn kysyntä kääntyy laskuun.
Nykyinen halvan öljyn aikakausi on paljastanut kaksi yllättävää asiaa, joiden uskotaan kertovan jotakin öljyn merkityksen muuttumisesta.
Ensinnäkin öljyn hinnan ja kulutuksen välinen yhteys näyttää heikentyneen. Öljyn hinnan lasku ei enää johda kysynnän kasvuun yhtä suoraan ja nopeasti kuin aikaisemmin. Esimerkiksi Kansainvälinen energiajärjestö IEA toistelee tätä raporteissaan.
Öljyn maailmanmarkkinoiden uskottiin tasapainottuvan nopeasti, kun alennusmyynti johtaisi kysynnän kasvuun. Ylitarjonta on kuitenkin pysynyt yllättävän sitkeästi yllä.
IEA selittää öljyn hinnan ja kysynnän välisen yhteyden heikkenemistä sillä, että maailmantalouden öljyintensiivisyys on laskenut. Se tarkoittaa, että samankokoisen bruttokansantuotteen tuottamiseen kuluu vähemmän öljyä kuin aikaisemmin.
Sitä on hieman vaikea uskoa, kun katsoo vaikkapa autonmyyntitilastoja Yhdysvalloissa, jossa verojen osuus bensalitran hinnasta on melko pieni ja öljyn hinnan muutos näkyy herkästi bensapumpulla. Yhdysvalloissa autoja myytiin viime vuonna ennätysmäärä, ja myyntilistan kärjessä on valtava avolava-Ford. Amerikkalaiskuluttajat ilmeisesti uskovat, että bensan hinta ei kovin pian nouse.

Mutta vaikka isot autot käyvät taas kaupaksi, uusi iso auto kuluttaa yleensä vähemmän kuin vanha iso auto. Moottoriteknologia ja autojen suunnittelu kehittyvät ja päästörajat kiristyvät. Bensaa on entistä vaikeampi kuluttaa mielin määrin, vaikka oikein mieli tekisi.
Jotkut maat ovat myös käyttäneet halvan öljyn tuomaa harvinaista tilaisuutta hyväkseen ja poistaneet tukia, joilla on pidetty polttoaineen kuluttajahinnat keinotekoisesti alhaisina ja kansalaiset tyytyväisenä. Bensan hinnan nousu Venezuelassa oli helmikuussa uutinen Suomessakin. Venezuelassa valtion voimakkaasti subventoima bensan hinta on pysynyt samalla tasolla 1990-luvulta asti, kunnes se helmikuussa 60-kertaistui 0,80 euroon litralta.
Toinen yllätys on se, että halpa öljy ei näytä romuttaneen uusiutuvan energian markkinoita täysin ainakaan vielä.
Halvan öljyn piti olla uusiutuvalle energialle sitä, mitä ”kryptoniitti on Teräsmiehelle”, kuten Financial Times arvioi kesällä 2015. Eli täystuho.
Siitä huolimatta uusiutuvat energiamuodot keräsivät Bloomberg New Energy Financen mukaan viime vuonna ennätykselliset 329 miljardin dollarin investoinnit.
Ennätysten rikkomisessa vuosi vuodelta ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä ilmasto- ja energiapolitiikka, tuet ja sääntely ohjaavat investointeja uusiutuvaan energiaan. Yllättävää kuitenkin on, että investoinnit tuntuvat jatkuvan, vaikka öljybarrelin saisi muutamalla 
kympillä. Bloombergin mukaan ennätysinvestoinnit kertovat uusiutuvien energiamuotojen hintakilpailukyvyn paranemisesta fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Öljyn loppuminen ei tunnu ajankohtaiselta nyt, kun sitä tuntuu olevan suorastaan liikaa.
Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä maailma tarvitsi 94,8 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Samaan aikaan öljyä tuotettiin 97,1 miljoonaa barrelia päivässä, eli yli kaksi miljoonaa barrelia liikaa. Barreli on mittayksikkö, joka vastaa 159 litraa öljyä. Maailmanmarkkinoilla velloi siis päivittäin noin 320 miljoonaa ylimääräistä öljylitraa.
Öljystä irti pääseminen on kaikista energianmuodoista vaikeinta, koska se liittyy niin olennaisesti elämäntapaamme ja tapaamme liikkua.”
Peter Lund
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori
Ylituotanto on saattanut aiheuttaa sellaisen väärinkäsityksen, että öljyn kysyntä olisi laskussa.
Öljyn kulutus kuitenkin kasvaa, ja öljy on edelleen yksittäisistä primäärienergian lähteistä kaikkein tärkein. Useimmat asiantuntijat ja ennusteet lähtevät siitä, että öljyn kysyntä kasvaa vielä vuosikymmeniä, ja ylittää 100 miljoonan barrelin rajan päivässä joskus 2030-luvulla.
Syynä on se, että vaurastuneet ihmiset etenkin Kiinassa, Intiassa ja osassa Afrikkaakin haluavat kokea saman yksityisautoilun tuoman vapaudentunteen, johon me rikkaissa länsimaissa olemme jo tottuneet. Lisäksi maailman väestö kasvaa, ja öljyä tarvitaan edelleen melkein jokaisessa ruuantuotannon vaiheessa.
Jotakin radikaalia ja ennakoimatonta pitäisi siis tapahtua, jotta öljyriippuvuudesta päästäisiin eroon. Maltillisetkin ennustajat kuitenkin uskovat, että kulutuksen kasvusta huolimatta öljyn suhteellinen osuus maailman energiapaletissa pienenee. Hajontaa on arvioissa siitä, miten paljon ja miten nopeasti se pienenee.
”Öljyn parhaat päivät alkavat olla ohi. Nyt katsotaan, kuinka kauan sitä vielä käytetään ja kuinka kauan esimerkiksi Opec-maat vielä voivat saada siitä tuloja”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raaka-ainemarkkinoihin erikoistunut tutkija Paavo Suni tiivistää.
Se, että öljyn aikakausi alkaa olla ehtoopuolella, ei tarkoita, ettei uutta öljykriisiä vielä saataisi aikaan. Jos investoinnit öljyntuotantoon laskevat liian voimakkaasti nyt, kun öljy on halpaa, öljystä ehtii hyvinkin tulla ainakin hetkeksi pulaa, kun maailmantalouden kasvu pyörähtää kunnolla käyntiin.
Radikaaleimpien näkemysten mukaan öljyn kulutus kääntyisi laskuun jo muutaman vuoden kuluttua. Näin olisi oikeastaan tapahduttava, jos Pariisin ilmastokokouksen lupaukset on tarkoitus ottaa tosissaan.
”Energiantuotannon hiilidioksidipäästöistä noin 40 prosenttia tulee öljystä ja 40 prosenttia kivihiilestä. Kivihiili on tärkeä tekijä sähköntuotannossa, mutta Pariisissa päätetty tavoitetaso merkitsisi sitä, että myös öljyä pitää korvata puhtailla polttoaineilla, energiatehokkuudella ja liikkumiseen liittyvillä rakenteellisilla muutoksilla”, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sanoo.
Citin energiayksikön johtaja  Seth Kleinman   sanoi Kauppalehden haastattelussa (8.2.) pitävänsä hölynpölynä ennusteita, joiden mukaan öljyn kysyntä kasvaisi vielä 30 vuotta. Kleinmanin mukaan nähtäväksi jää lähinnä se, alkaako kysynnän kasvu hiipua jo ensi vuosikymmenellä vai vasta myöhemmin.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston uusiutuvan energian tulevaisuuteen erikoistuneen professorin Christian Breyerin mukaan teknologian ja talouden näkökulmista öljy-teollisuus olisi täysin korvattavissa vuosisadan puoliväliin mennessä. Breyer on aiemmin kritisoinut IEA:ta siitä, että järjestö aliarvioi aurinko- ja tuulivoiman mahdollisuudet ennusteissaan järjestelmällisesti.
”Öljyteollisuus voi menettää merkityksensä kokonaan vuoteen 2050 mennessä”, Breyer sanoo.
Breyer perustelee väitettään sillä, että akkuteknologian kehitys tekee sähköautoista hinnaltaan täysin kilpailukykyisiä polttomoottoriautojen kanssa vuosiin 2030-2040 mennessä.
Myös Bloomberg New Energy Finance laskee, että jos nykyinen kehitys jatkuu, pitkille matkoille soveltuva sähköauto maksaisi vuoteen 2040 mennessä alle 22 000 nykydollaria. Harva on kuitenkaan yhtä optimistinen sähköautojen yleistymisen suhteen.
”Sähköautoissa on paljon lupaavaa teknologiaa, mutta aika paljon hypetystä alaan liittyy”, Lund sanoo.
iea:n Radikaaleimmassa skenaariossa öljyn kysyntä kääntyy melko jyrkkään laskuun jo vuonna 2020. Vuonna 2040 kysyntä olisi päivittäin enää hieman yli 70 miljoonaa barrelia päivässä, saman verran kuin 1990-luvun lopussa.
Skenaarion toteutumiselle on tosin monta ehtoa.
Sen toteutumiseksi hiilidioksidipäästöille pitäisi määritellä tarpeeksi korkea hinta ja päästöjen hinnoittelun pitäisi ulottua myös liikenteeseen. Liikenteessä pitäisi ottaa käyttöön laajasti uusia teknologioita ja tiukat, kansainväliset päästörajat. Fossiilisen energian tuet pitäisi poistaa vuoteen 2040 mennessä lähes kaikkialla maailmassa.
Vähenevästä kulutuksesta huolimatta öljypohjaisten polttoaineiden hinta pysyy skenaariossa sadan dollarin tienoilla, mikä johtuu verotuksen kiristymisestä kehittyneissä maissa ja muualla tukien poistamisesta.
IEA:n skenaariossa ilmaston lämpeneminen jää alle kahden asteen pitkällä aikavälillä. Kannattaa huomata, että IEA:n ekonomisti- ja analyytikkoarmeija on valmistellut raportin ennen Pariisin joulukuun 2015 ilmastokokousta. Siellä päätettiin toimista, joilla pyritään lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen, eli vielä radikaalimpaan tavoitteeseen kuin IEA uskalsi arvata.
Maailma, jossa öljyn kysyntä kääntyisi selvään laskuun, olisi hyvin erilainen kuin se, jossa nyt elämme. Voimakkaasti laskeva öljyn kysyntä tarkoittaisi ensinnäkin hurjaa hintakilpailua öljyntuottajien välillä ja entistä kovempaa pudotuspeliä öljynjalostuksessa. Molemmista on saatu esimakua jo nyt.
Jalostuksessa murros on jo käynnissä. Euroopassa on suljettu etenkin yksinkertaista jalostuskapasiteettia, joka tuottaa isoja määriä raskasta polttoöljyä ja muita matala-arvoisia tuotteita.
Öljynjalostajat, kuten suomalainen Neste, varautuvat kilpailun kiristymiseen jo täyttä häkää.
Nesteen öljytuotteet-segmentin johtajan Matti Lehmuksen mukaan kilpailussa menestyvät todennäköisesti ne jalostamot, joilla on oikea tuotevalikoima ja jotka ovat energiatehokkaita, kustannuskilpailukykyisiä ja logistisesti hyvällä paikalla.
Nesteen jalostamoiden etuna on myös se, että ne ovat raaka-aineen suhteen joustavia: ne pystyvät jalostamaan myös melko raskasta venäläistä raakaöljyä. Yhtiö aikoo investoida jalostamoihin siten, että ne pystyisivät jalostamaan vielä nykyistäkin raskaampia laatuja.
Neste päätti investoida biodieselin tuotantoon kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna uusiutuvat polttoaineet muodostivat liikevaihdosta 17 prosenttia, ja yhtiön nimestä putosi pois sana oil, öljy.
Niiden jalostajien, jotka haluavat pärjätä jatkossa, kannattaa keskittyä volyymin sijasta laatuun ja tuotteisiin, joille on todennäköisesti jatkossakin kysyntää. Lehmuksen mukaan niitä ovat esimerkiksi bensiini, diesel ja lentopolttoaine. Etenkin lentoliikenteessä öljy-
pohjaisille polttoaineille ei ole juuri vaihtoehtoa.
Sen, tuleeko öljystä merkityksetön muutamassa kymmenessä vuodessa, ratkaisee käytännössä se, millaisilla autoilla tulevaisuudessa ajamme, vai ajammeko lainkaan.
Uusiutuva energia liittyy yleensä sähköntuotantoon ja lämmitykseen, joissa vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ovat esimerkiksi tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Maailman öljyn kysynnästä yli puolet tulee kuitenkin liikenteestä, ja liikenteen polttoaineena öljy on edelleen lähes korvaamaton. Liikenteen öljystä taas valtaosan kuluttaa tieliikenne, käytännössä henkilöautot ja kevyt kalusto.
Liikenneviraston tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan Suomessa henkilöauton keskikuormitus eli matkustajien määrä on keskimäärin 1,7 henkilöä. Työmatkoilla kuormitus on keskimäärin vain 1,1 henkilöä.
Rauli PartanenHarri Paloheimo ja Heikki Waris kuvaavat tilannetta kirjassaan Suomi öljyn jälkeen näin: ”Käytännössä puemme yllemme parin tonnin painoisen henkilökohtaisen teräshaarniskan, jolla siirrymme paikasta toiseen mittavan asfalttipäällysteisen tieverkoston ja muun infrastruktuurin varassa”.
Ainakin toistaiseksi - ja useimpien arvioiden mukaan vielä pitkään - valtaosa henkilöautoista liikkuu bensalla toimivalla polttomoottorilla. Sähköauton näkeminen liikenteessä on yhä Facebook-päivityksen paikka.
Peter Lund uskoo, että sähköautojen vallankumouksen sijaan liikenteen öljynkulutus väheneekin useiden keinojen yhdistelmällä.
”Standardiauton polttoaineen kulutuksesta voidaan leikata 10 prosenttia uudella moottoriteknologialla ja aerodynaamisella suunnittelulla. Hybridiautojen yleistymisellä voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi Aasiassa, jossa suuri osa liikenteestä on lyhyiden matkojen ajelua kaupungeissa. Hybridisaatiolla noin 30 prosenttia kulutuksesta voidaan saada pois. Lisäksi arvioidaan, että noin 10 prosenttia maailman bensiinistä voi olla biopolttoainetta ilman, että esimerkiksi maankäytössä tulee merkittävää kilpailua ruuantuotannon kanssa”, Lund luettelee.
Näin leikattiin puolet liikenteen öljynkulutuksesta nykyisellä teknologialla, ilman radikaaleja temppuja. Eikä vielä ole edes päästy rakenteellisiin uudistuksiin, kuten tietulleihin, autoilun rajoittamiseen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosimiseen esimerkiksi kaavoituksella tai kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Puhumattakaan kimppakyydeistä, kuljetussovelluksista tai etätyöstä.
Esimerkiksi Delhi, Pariisi, Milano ja Rooma ovat rajoittaneet autoilua väliaikaisesti sallimalla sen tietyillä alueilla vain vuoropäivinä rekisterikilven viimeisen numeron perusteella. Oslossa kaupungin päättäjät haluavat kieltää yksityisautoilun ydinkeskustassa kokonaan. Helsingissä uuden yleiskaavan yhtenä lähtökohtana on raideliikenteen lisääminen.
Yksityisautoilu on kuitenkin yhä pyhä asia, johon puuttuminen tarkoittaisi usein poliittista itsemurhaa.
”Öljystä irti pääseminen on kaikista energianmuodoista vaikeinta, koska se liittyy niin olennaisesti elämäntapaamme ja tapaamme liikkua”, Lund sanoo.
Ei ole mikään ihme, että öljyä tuntuu olevan kaikkialla. Se on erinomainen energianlähde: energiasisällöltään äärimmäisen tiivis ja poikkeuksellisen kätevässä muodossa. Sitä on suhteellisen helppo kuljettaa ja varastoida.
Nykyiset vaihtoehdot tuntuvat öljyyn verrattuna kehnoilta korvikkeilta. Tutkimustieto ei kuitenkaan anna fossiilisille polttoaineille armoa niiden päästöjen ja ilmastovaikutusten takia.
Öljyltä on loppumassa aika.
Juttua varten on haastateltu myös Nesteen senior advisoria Lauri Kärnää, St1:n hallituksen puheenjohtajaa Mika Anttosta sekä Suomi öljyn jälkeen -kirjan kirjoittajia Rauli Partasta ja Harri Paloheimoa.