NÄKEMYS

 Mirko Hurmerinta, 22.7.2015, 15:01

Oksaharju: "Nyt on aika ostaa Fortumia isolla lapiolla"

Fortumin kurssikehitys on ollut alkukevään jälkeen varsin synkkää katseltavaa. Tänään iltapäivällä osake noteerattiin jo lähes 30 prosenttia alle maaliskuun kurssihuippujen.

Suomalaiset piensijoittajat eivät ole jättäneet alennusmyyntiä väliin, vaan ovat ostaneet suosittua kansanosaketta kaksin käsin. Nordnetin osakemeklari Jukka Oksaharju sanoo, että Fortum on ollut heinäkuussa selvästi ostetuin osake pankin suomalaisasiakkaiden keskuudessa.

Myös Oksaharju itse kertoo hyödyntäneensä tilaisuuden.

"Olen ostanut osaketta isolla lapiolla ja näillä kurssitasoilla jatkan ostamista aina vaan, kun rahaa tulee tilille", Oksaharju sanoo Arvopaperille.

Fortumin toisen neljänneksen tulos meni penkin alle, mutta Oksaharju ei anna yhdelle kvartaalille liikaa painoarvoa. Hän huomauttaa, että Fortumilla on kassa likvidejä varoja yli 8,6 miljardia euroa, mikä on yli 60 prosenttia yhtiön markkina-arvosta tällä hetkellä.

Hänen mukaansa tärkein asia Fortumin kohdalla onkin nyt se, mihin johto aikoo käyttää suuret kassavaransa.

"Rahat pitäisi laittaa poikimaan tuottavaan liiketoimintaan. Pääomistaja Suomen valtio on tällä hetkellä varainhoitajan roolissa, eikä markkinoiden luotto sitä kohtan ole järin kova. Suuri käteiskassa luo aina riskin, että sille keksitään jotain typerää käyttöä. Jos esimerkiksi Sammon tase olisi näin ylikapitalisoitu, olisi sen osakekurssi selvästi yli kirja-arvon. Sijoittajat luottavat Sammon kykyyn kasvattaa omistaja-arvoa."

Kuulalla homma hanskassa

Merkittävä riski Fortumissa on myös Venäjä, etenkin ulkomaisten sijoittajien silmissä. Oksaharju kuitenkin huomauttaa, että vaikka Venäjä on liiketoiminnallisesti suuri riski, ei se enää näillä arvostustasoilla ole sitä sijoitusnäkökulmasta. Hän myös arvelee, että TGC-1-vesivoimaneuvottelut ratkeavat Fortumin kannalta myönteisesti, mutta vasta aivan kalkkiviivoilla.

"Energiayhtiön enemmistöosuuden antaminen ulkomaisen toimijan käsiin on Venäjällä sisäpoliittisesti vaikea pala ja asia tulee ratkeamaan vasta aivan neuvottelujen takarajalla. Tällöin Fortum olisi valmis myös osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, mikä ei paljon Fortumin kassassa tunnu."

Keväällä Oksaharju pani merkille, että Fortumin toimitusjohtajan paikalta hallitukseen sairauden vuoksi siirtynyt Tapio Kuula osti huhtikuussa yli 30 000 Fortumin osaketta omalla rahalla.

"Kuulalla on pitkä kokemus siitä, miten liiketoimintaa Venäjällä harjoitetaan. Uskon hänen olevan levollisin mielin ja hyvin perillä siitä, miten asiat tulevat etenemään sen jälkeen, kun hän viime joulukuussa allekirjoitti pöytäkirjan vesivoimajärjestelyn aloittamisesta."

Kuten kymmeniä tuhansia muita suomalaisia piensijoittajia, myös Oksaharjua kiehtoo Fortumissa sen osinko.

Mikäli Fortum muistaa omistajiaan ensi keväänä 1,10 euron perusosingolla, tarjoaa osake nykykurssilla 7,2 prosentin osinkotuoton. Osingon leikkaamisesta hän ei ole huolissaan, vaan suurempi riski on, että Fortum maksaisi liikaa osinkoa. Tällöin se olisi pois investoinneista ja tulevasta kasvusta.

"Fortumin osinko oli pitkään tasainen kuin kuolleen miehen sydänkäyrä, eikä yhtiö leikannut sitä finanssikriisin keskelläkään. Yhtiö on myös itse asettanut tavoitteekseen kasvattaa perusosinkoa. Lisäksi pääomistajalla on krooninen rahapula."

Analyytikot odottavat Fortumilta ensi keväänä keskimäärin 1,26 euron osinkoa. Optimistisin analyytikko odottaa jopa kahden euron osinkoa.

Yksikään analyytikko ei kuitenkaan usko perusosingon laskevan viime keväästä. Myös keväällä 2017 maksettava osinko on ennusteiden mukaan ankkuroitu tiukasti 1,10 euroon muutamaa analyytikkoa lukuun ottamatta.