Jos etsit halpoja osakkeita, et hevin löydä niitä kotimaasta.
Helsingin pörssin tulospohjainen arvostuskerroin – eli p/e-luku – huitelee reilussa kuudessatoista eli samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa, jossa osakkeiden hinnoissa on tunnetusti jenkkilisää.
Suurilla eurooppalaisilla osakemarkkinoilla p/e-luvut liikkuvat 13–14 tietämillä ja Ruotsissa 15:ssä.
Pörssien keskinäinen vertailu on toki vain suuntaa antavaa, koska toimialarakenteet poikkeavat toisistaan. Helsingin pörssi näyttää kuitenkin kalliilta myös lähihistoriaansa nähden. Tammikuussa 2012 p/e-luvut olivat 12:ssa eli arvostukset ovat paisuneet kolmessa vuodessa yli kolmanneksen.
Hinnoittelun kiristyminen on yleismaailmallista ja johtuu suurelta osin keskuspankkien rahan painamisesta. Yhdysvalloissa keskuspankki on ajanut alas vuonna 2008 aloittamansa määrällisen elvytyksen, Euroopassa keskuspankkiirit vasta virittelevät likviditeettipumppuaan.
Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen varoittelee osakekuplasta. Euroopan keskuspankin (EKP) toimet voivat hyvinkin olla viimeinen niitti sille, että teollisuusmaiden rahoitusmarkkinat ajautuvat epätasapainoon ja pörsseissä koetaan raju kurssilasku.
”Tämä ja ensi vuosi voivat olla vielä hyvät osakesijoittajalle. Laskukäänteen ajankohtaa on vaikea ennustaa. Luisu ei lähde liikkeelle keskuspankeista, vaan mikrotasolta. Vuosituhannen vaihteen teknokupla puhkesi, kun sijoittajat havahtuivat osakkeiden tolkuttomaan hinnoitteluun. Finanssikriisi sai alkunsa, kun pankinjohtajat laittoivat lainahanat kiinni ylivelkaantuneilta asiakkailta”, Aaltonen sanoo.
Hän neuvoo seuramaan yksityisen sektorin säästämistä. Vuosina 2007–2009 säästäminen lisääntyi voimakkaasti, mikä romahdutti yritysten tulokset ja osakkeet. Nyt säästäminen on selvästi matalammalla kuin 2009 huipuissa, mutta ei vielä teknokuplaa ja finanssikriisiä edeltäneillä kriittisillä tasoilla.
”Nykyinen suuntaus ei voi jatkua loputtomiin. Ei ole olemassa velkaikiliikkujaa”, Aaltonen tähdentää.
Valtaosalla Helsingin pörssin yhtiöistä tämän vuoden konsensusennusteista lasketut p/e-luvut ylittävät pitkän ajan keskiarvon.
Outokummulla, Baswarella, Pöyryllä ja Fiskarsilla voittokertoimet ovat jopa kaksinkertaiset normaalitilanteeseen. Näistä vain Baswaren tuhti hinnoittelu selittyy kovilla kasvuodotuksilla.
”Outokumpua on perinteisesti kannattanut ostaa korkeilla ja myydä matalilla arvostuskertoimilla. Tuloshuiput osuvat yhteen matalan p/e-luvun kanssa”, Tresorin sijoituspäällikkö Petri Ukkola muistuttaa.
Suomen valtion kymmenenvuotisen lainan korko liikkuu 0,8 prosentissa. Sen rinnalla neljän prosentin osinkotuotot tai kuuden prosentin tulostuotot näyttävät jopa ruhtinaallisilta. Tulostuotot lasketaan kääntämällä p/e-luvut nurinpäin (100X (tulos/osake)/osakekurssi).
”Tulevaisuudessa sijoittajat varmaankin ihmettelevät nykyisiä osinkotuottoja”, Ukkola sanoo.
Lue koko artikkeli Talouselämä-lehdestä tai Summa-palvelusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti